Eilen meillä oli tiedossa abitreffit illalla koska olen kirjoittanut vuonna 1996 ylioppilaaksi ja siitä on kuin onkin 20 vuotta aikaa (I know, KÄÄK.....). Ennen sitä ehdin kuitenkin estetunnille tallikaverin kanssa ja ai että oli hauskaa. Meillä on ollut taukoa hypäämisestä sen jälkeen kun Thor jumiutui koko rungosta ja nyt pääsimme uuden valmentajan kanssa kokeilemaan miltä homma taas tuntuu.
Oli tosi kiva koska saimme vain keskittyä perusasioihin. Ratsastimme ensin ravissa puomeja ja veryttelimme hevoset hyvin. Sen jälkeen tulimme ympyrällä yhden esteen laukassa, siirtyminen raviin ja ravissa puomit. Siitä lähdimme sitten ratsastamaan kahdeksikkoa niin, että este oli keskihalkaisijalla ja aina piti vaihtaa suunta ja laukka esteen jälkeen. Sen jälkeen teimme kaikenlaista hauskaa hyppelyä ja pientä rataa ja Thor oli erinomainen. Rento, rauhallinen ja todella rytmikäs. Oli oikein ilo hypätä ja olin niin ylpeä Thorista. Valmentaja kehui Thoria ja sanoi, että on kyllä hieno hevonen ja sillä on mukava keveys liikkessä (voin kertoa, että tuntui hyvältä). Hän jaksoi koko tunnin painottaa minulle omasta istunnasta ja kun sanoin, että Thor on melko pieni ja minä niin pitkä hän totesi vain, että sitä pienemmällä syyllä mun tulisi nojata eteenpäin ja roikkua kaulalla. Sekä ravissa että laukassa saimme harjoitella kevyessä istunnassa ja mun piti koko ajan miettiä yläkroppaa pystyyn. Aina kun Thor meni hieman etupainoiseksi valmentaja painotti, että minun tulisi istua vielä suorempana. Hän puhui myös koko ajan katseen merkityksestä ja miten tärkeätä on katsoa ylös eikä alas hiekkaan. Esimerkiksi kahdeksikolla on melko luonnollista lähteä vaihtamaan laukkaa niin, että katsoo alas sinne suuntaan minne on menossa. Hän sanoi kuitenkin, että minun tulisi vain katsoa ylös koska jos olen menossa oikealle ja katson alas oikealle mun lantio menee vasemmalle (tästä Sanna Siltakorpi sanoi meille myös Peuramaalla). Eli katse vain eteenpäin ja menosuuntaan ja laukanvaihto oikealle tulee työntämällä oikean puolen lantiota hieman eteenpäin.
Lopussa saimme sitten vielä ratsastaa kunnon rata ja olin niin innoissanu. Tuntuu, että olen kuin pieni tyttö kun pääsen hyppimään. Tykkään siitä vaan niin paljon.
Illalla oli järjettömän hauskaa nähdä kaikki koulukaverit. Vietin pari tuntia hyvän seuran, ruuan ja juoman parissa, mutta olin kotona fiksuun aikaan koska olen odottanut Johannan tuntia koko viikon enkä halunnut olla väsynyt (prioriteetit muuttuvat). Olimme onneksi maneesissa koska juuri kun aloitimme tunnin alkoi sataa kaatamalla eikä sade lakannut kuin hetkellisesti koko tunnin aikana.
Aloitimme käynnissä ja tehtävänä oli miettiä molemmat lavat suoraksi ylös. Sain taas ratsastaa timanttia ympyrällä ja aina ottaa katseella pisteen jota kohti ohjata lavat. Tässä piti taas miettiä, että takajalat ovat moottori ja etujalat ratti. Missään vaiheessa ei saa mennä niin, että moottori siirtyy etujalkoihin koska silloin Thor menee liian etupainoiseksi.
Kyselin Johannalta mitä mieltä hän on koska tykkään siitä kun Thor on aika koottu heti alkutunnista koska saan Thoriin paremman tuntuman sillä tavalla. Aika usein jos päästän Thorin eteen ja alas Thor menee liian etupainoiseksi eikä tunne ole yhtä hyvä. Johanna avasi sitten tätä asiaa meille niin hyvin. Hän pyysi ratsastamaan vähän enemmän eteen ja taas lyhentämään käyntiä. Kun ratsastin eteen sain päästää Thorin pidemmälle kaulalle, mutta sain ratsastaa eteenpäin vain niin paljon, että tahti säilyi ja Thor työnsi takaa eteen. Kun olin ratsastanut Thoria eteenpäin ja antanut pidentää ja venyttää selkää piti meidän lyhentää käyntiä oman istunnan avulla niin, että pidensin ylävartaloa, hidastin hieman lantiota ja jäntevöidyin. Siitä sai sitten taas miettiä takajalkoja hieman nopeammaksi ja jälleen ratsastaa eteen alas. Eteen alas niin, että Thor pysyi samassa tahdissa ja tasapainossa ilman kovempaa vauhtia. Johanna sanoi, että meidän kannattaa vaihdella muotoa paljon ja tehdä tätä myös kotiharjoituksena.
Siitä lähdimme sitten taivuttamaan sisäkädellä vasemmassa suunnassa ympyrällä. Ulko-ohjalla piti antaa myöden niin paljon, että oikea lapa ei kuitenkaan lähtenyt liikaa oikealle. Piti myös katsoa, että vasen sisälapa ei kaatunut alas vaan se ikäänkuin nousi ylös ja Thor keveni vasemmalta puolelta (välillä piti taputtaa sisäkädellä ja katsoa, että Thor ei ollenkaan jäänyt kiinni ohjaan). Johanna pyysi myös käyttämään etenkin oikeassa kierroksessa sisäpohjetta ja miettimään, että sisäkäsi ja jalka toimivat yhdessä. Jalka ohjaa kättä, eikä käsi jalkaa. Ja tässä tuli taas sellainen ahaa elämys. Olen siis ollut tietoinen, että meillä on pohkeet ja niitä pitäisi käyttää, mutta nyt sain niin hyvän tuntuman kun ulko-ohja oli avuilla ja lapa ei valunut ulos ja samalla kuitenkin esimerkiksi oikeassa kierroksessa oikea sisälapa nousi ylöspäin. Sain sisäpohkeella avustettua lisää kepeyttä ja Thor keveni täysin sisäohjasta. Aivan huikea fiilis ja itku oli kyllä lähellä. Hu hu.....
Johannan mukaan hevosen vinous korostuu yleensä laukassa. Koska laukka on kolmitahtinen ei hevonen pysty paikkaamaan vinoutta diagonaalijalalla kuten esim. ravissa. Vinossa laukassa etu ulkolapa pyrkii ulos ja takaosa sisälle (hevonen pyrkii ikään kuin toiseen kierrokseen). Kun Thor laukkasi rytmikkäästi eteen jäimme ympyrälle ja sain tehtäväksi tuoda Thorin etuosaa uran sisäpuolelle. Kun sain etuosaa uran sisäpuolelle Thor suoristui ja keveni edestä. Kun hevonen suoristuu on helpompaa ratsastaa sisätakajalkaa enemmän rungon alle kantamaan. Kun tämä onnistuu pystyy ratsastamaan isoja askelia takajaloista selän kautta ulos ja hevonen on suora, kevyt ja ulkomäkeen.
Siirtäessä etuosaa uran sisälle piti miettiä molemmilla käsillä hieman oikealle. Vähän kun kantaisin tarjotinta ja olisin kaatamassa shamppanjaa vieraille. Sain myös keskittyä siihen, että oma kroppa oli koko ajan menosuuntaan eikä lantio ja etenkin oikea käsi ole menossa vasemmalle. Lyhensimme ja pidensimme laukkaa ja laukassa piti taas pidentää omaa istuntaa ja istua kunnolla takajaloille hidastaessa ja pidentäessä tahtia sai oma kroppa hieman rentoutua ja lantio liikkua paremmin liikkeen mukana.
Menin taas karvasatulalla ja vaikka joudun tekemään erityisen paljon työtä oman istunnan kanssa pidän niin paljon siitä miltä Thor tuntuu kun lavat ja selkä saavat liikkua vapaana. Thor oli muutenkin todella tyytyväisen tuntuinen ja rento ja oli sellainen olo, että Thor todellakin yritti tehdä parhaansa ja työskennellä kanssani. Tunnin jälkeen Thor sai sitten vielä syödä ruohoa pidemmän aikaa ja oli jotenkin aivan ihanaa viettää koko päivä yhdessä.
Tämän päivän tunti auttoi taas hahmottamaan monia asioita ja jotenkin uskallan nykyään jo sanoa, että tapa jolla koulutamme Thoria Johannan kanssa on meille ehdottomasti sopivin tapa. Kun saan Thorin suoraksi ja rennoksi on siitä helppo lähteä tekemään ihan mitä vaan. Thorin kanssa ei kuitenkaan sovi se, että yritän ensin ratsastaa Thorin nopeaksi ja samalla istua kunnolla. Meidän pitää ensin saada paketti kasaan rauhallisessa tahdissa ja kun se on kasassa ei tarvitse kuin nauttia ja kulkea mukana. Ravissa ei tarvinnut tehdä muuta kuin miettiä pidempää ja lyhyempää muotoa ja Thor toimi ajatuksen voimalla. Thor pysyi myös koko ajan kevyenä eikä kertaakaan lähtenyt juoksemaan alta pois tai nojaamaan kädelle.
Ella tuli kotiin vähän aikaa sitten isovanhemmiltaan ja kohta ollaan lähdössä ystävien luokse grillaamaan ja katsomaan Euroviisuja. Huomenna mennään sitten kokeilemaan jalkapalloa Ellan kanssa ja Thor saa vain nautiskella ja syödä vihreätä. Sen verran upea on pikkuinen polleni tällä viikolla ollut.
Lue myös:
Jälleennäkemisen ilo oman valmentajan kanssa
Istu moottorin, älä ratin päällä
Ihana, mä olin mukana "tällä tunnilla" - kiitos kirjoituksesta!
ReplyDelete