Tältä....

taivas näytti tänään, kun kävimme iltakävelyllä Tesellon kanssa. Toivottavasti saan Tesellon mukaan kotiin klinikalta huomenna.

Tyttöjen tunnit

Pidin jälleen tunnin Renjalle ja Annikalle ja tytöt olivat tällä kertaa selvästi enemmän kotonaan heti alkutunnista lähtien ja Leevi ja Lisi liikkuivat oikein hyvin. Aloitimme tunnin ilman jalustimia ja ohjia siirtymisillä kaikissa askellajeissa, sillä molemmat tytöt turvautuvat aika paljon ohjiin sen sijasta, että tasapaino löytyisi ensisijaisesti istunnan avulla.

Sen jälkeen harjoittelimme avotaivutuksia, niin että pitkä sivu aloitettiin voltilla, jonka jälkeen taivuteltiin mielikuvana se, että avoa tehdessä tytöt aloittavat uuden voltin, mutta eivät jatka voltille. Leevin kanssa keskityimme eteenpäinpyrkimykseen, sillä Leevi jää hieman hitaaksi pohkeelle ja voisi olla aika paljon reaktiivisempi Renjan avuille. Lisi taas reagoi hyvin avuille, mutta lisää helposti tempoa unohtaen askellajien tahdikkuuden. Annika onnistui oikein hyvin puolipidätteiden avulla ja vahvemmalla istunnalla hieman hidastamaan Lisia, mutta kuitenkin niin, että Lisi liikkui samalla tarmokkaammin. Myös Leevin askeleet olivat selvästi lennokkaamat lopussa ja Renja sai tuntea miltä Leevi parhaimmillaan tällä hetkellä voi tuntua.

Sovimme alustavasti, että pidän pari tuntia viikossa tytöille syksyn aikana, joten saatte seurata heidän kehitystään blogini kautta. On ihanaa opettaa, kun oppilaat ovat todella innostuneita ja kyselevät ja ihmettelevät miksi ja miten asioita tehdään. Olin myös niin ylpeä Ellasta, sillä hän käyttäytyi todella hyvin koko tunnin ajan (nukkui toki puolet siitä autossa) ja on hauska huomata miten kotonaan hän on talliympäristössä.

Valitettavasti oman health coachin palkkaaminen jää sittenkin tältä syksyltä, sillä en koe että minulla on tarpeeksi aikaa uppoutua siihen, mutta toivottavasti pääsemme aloittelemaan jossain myöhemmässä vaiheessa.

Tiina ja Pittegårdens Rosita

Terveisiä eilisestä kuvaussessiosta Tiinan ja Roosan (Pittegårdens Rosita -05. i.Loudini, ei. Racot) kanssa. Ensin kävin Nupun tunnilla ihanalla ja maailman söpöimmällä Iirolla, jonka jälkeen kuvasimme Tiinaa ja Roosaa. Roosa on viisivuotias tamma, joka tuli Tiinalle Bjarke Lautsenin luota keväällä. Upea ilmestys ja todella hyväluontoinen hevonen.

Tänään mennään Ellan kanssa Espoon kartanolle pitämään tuntia Renjalle ja Annikalle. Sen jälkeen nautitaan rauhallisesta lauantai-illasta. Mukavaa viikonloppua!

Suomi maailmalla

SRL tiedotti, että kouluratsastuksen maajoukkuevalmennnus uudistuu ja uusina valmentajina aloittavat kilparatsastaja, valmentaja ja kouluratsastustuomari Marko Björs ja kilparatsastaja ja valmentaja Stella Hagelstam. Pidän molempien tyylistä ja erityisesti yksi Hagelstamin kommenteista osui todella naulan kantaan.

Uusi systeemi painottaa monipuolista ja kattavaa otetta valmentautumiseen.

- Pelkkä ratsastustaito ei riitä, vaan on tärkeää, että ratsastajat oppivat elämään kokonaisvaltaista huippu-urheilijan elämää, johon kuuluu mm. terveet elämäntavat, hyvä pohjakunto, oikea ruokavalio ja henkinen valmentautuminen, Hagelstam sanoo.

SRL tiedotti myös Suomalaisten kouluratsastajien menestyksestä Kööpenhaminan GP Specialissa, jossa Mikaela Lindh tuli toiseksi ja Alexandra Malmström sijoittui kolmanneksi. Mahtavia uutisia. Onneksi Olkoon.

Eilen kävin Tesellon luona ja jalka oli selvästi parempi. Oli ihana seurata Teselloa laitumella ystävien seurassa jälleen kerran. Huomenna menen Nupun tunnille Iiron kanssa ja sen jälkeen on luvassa kuvaussessio Iiron omistajan Tiinan ja hänen toisen hevosen Roosan kanssa. Toivottavasti valo olisi kohdallaan. Lainatakseni valokuvaaja Sini Pennasen sanoja: "Valokuvaaminen on valon kuvaamista."

Naisvoimaa ja aktivisteja

Kiinnostava ja opettavainen myyntikoulutus jatkui Helsingin keskustassa tänään ja sen jälkeen pyöräilin ystäväni Urban a -kaupan kautta kotiin. Kauppa on siirtynyt suurempiin tiloihin ja olen todella innoissani ystävieni puolesta. Todella upeat tilat ja hienot tuotteet. Onneksi olkoon!

Tapasin myös palmuöljydieselin haitoista muistuttavia Greenpeacen aktivisteja matkan varrella. Kerroin heille, miten paljon ihailen heidän tekemäänsä työtä.

Käykää myös äänestämässä veljeäni Kim Heroldia Vuoden pukeutujaksi - Elle Style Awards 2010.

Uutisia ja myyntikoulutusta

Töiden kautta sain osallistua elämäni ensimmäiseen myyntivalmennukseen tänään. Vetäjänä toimi koulutoverini Rasmus Nyberg Creo Consultingista. Oli mukava huomata miten mielestäni hieman haastavasta aiheesta kuten myynti ja myyminen voi tehdä kiinnostavaa ja päivän loputtua oli sellainen olo, että sain mukaani hyviä eväitä loppuelämää varten.

Jossain vaiheessa Rasmus pyysi minua seisomaan muiden eteen ja työnsi kämmenellä omaa kämmentäni vastaan. Kun hän työnsi, minä joko kaaduin taaksepäin tai aloin työntää takaisin. Kun Rasmus päästi paineen, niin minä kaaduin häntä päin. Tällä hän halusi osoittaa, että myös myyntitilanteissa voi olla oma itsensä ja myydä ilman painostusta riippuen tietenkin hieman tilanteesta ja mitä myy. Mietin tietenkin heti, miten samat periaatteet pätevät ratsastuksessa ja hevosien koulutuksessa ja on hauska huomata miten samoja oppeja voidaan suhteuttaa sekä hevosiin että ihmisiin. Taidan käyttää tuota samaa harjoitusta omien oppilaiden kanssa.

Päivän mukavinta antia oli kuitenkin seurata Rasmuksen laajaa ammattitaitoa ja sitä miten intohimoisesti hän suhtautui omaan työhön. Hän on perustanut yrityksen viisi vuotta sitten ja hänestä huomaa, että hän tekee työtä mihin hän itse uskoo ja josta hän nauttii.

Ja sitten vielä hieman infoluonteista asiaa: mukava luomukahvilaketju Helsingin keskustassa on ehdottomasti SIS. DELI+CAFÉ. Kannattaa tutustua, mikäli et ole käynyt kahvilassa aikaisemmin. Hevosista ja talleista sen verran, että vuoden 2008 kouluratsastuksen suomenmestari, maajoukkueratsastaja ja valmentaja Pia Varjonen alkaa pitää omaa valmennustallia Orimattilan hevoskylässä ja tuttuni sekä entinen kollegani Knaperbacka-ajoilta on perustanut Ratsutila Kivi -nimisen tallin Alaveteliin. Myös Hyttysen siemennys sujui hyvin ja tamma odottaa nyt Totilaksen varsaa.

Klöntteilyä ja Nupustelua

U2:n konsertin sijasta olen viettänyt aikaa hevosten parissa ja hyvien ystävien seurassa. En ole koskaan pitänyt isoista tapahtumista ja vaikka Pariisissa asuessani saatoin joskus eksyä Love Parade -kulkueen jatkeeksi, niin en koskaan ole oppinut nauttimaan ihmismassoista. Perjantaina sain jälleen ilon tutustua uuteen hevoseen, nimittäin tallinomistajan tyttären "Klöntti"-hevoseen. Hevosen omistaja lähti mökille viikonlopuksi, joten ratsastin "Klöntillä" perjantaina ja kohta olen taas menossa tallille ratsastamaan Klöntillä ja hoivaamaan Teselloa.

Lauantaina pidin tunnin Espoon kartanon kupeessa sijaitsevalla Espoon tallilla kahdelle tytölle, Renjalle ja Annikalle. Annikalla ja Annikan siskolla Idalla on oma poni nimeltä Lisi ja Renja on siskonsa Rean kanssa juuri saanut ensimmäisen oman Leevi-nimisen hevosen.

Tytöt ratsastivat uuden opettajan aiheuttamasta alkujännityksestä huolimatta todella hyvin. Teimme paljon siirtymisiä ja keskityimme ulkoapujen tärkeyteen. Leevi ja Lisi ovat molemmat mukavia ratsuja. Lisi vaatii hieman enemmän vertymistä, mutta lopputunnista molemmat liikkuivat hyvin ja sain Renjalta synäntälämmittävän kommentin tunnin loputtua: "olet paras kouluvalmentaja mitä minulla on koskaan ollut. Istunta on kaikki kaikessa ja silloin hevonen liikkuu paremmin." Kiitos Renja.

Tästä jatkuu nyt sitten matka ihanassa säässä ensin Tampajalle ja sen jälkeen Masin luokse Inkooseen. Oripoikien lastaaminen kuuluu vielä iltaohjelmaan, joten hauska ilta tiedossa. Ps (joitain tunteja myöhemmin). Molemmat oriit menivät hienosti traileriin. Topi seisoi muitta mutkitta siellä ja ihmetteli maailman menoa. Olin niin ylpeä Topista ja onnellinen siitä, miten helposti asiat sujuvat silloin kun hevonen luottaa ihmiseen. Ensi viikonloppuna Topi viedään ruunattavaksi, jonka jälkeen se muuttaa toiselle tallille. Minulle tulee sitä kova ikävä. Sen jälkeen kävimme vielä Masin kanssa kävelyllä, jonka jälkeen Masi sai toimia tukena ja turvana, kun kyyneleet muistuttivat minua jälleen Tesellon tilanteesta. Kohta olen valmis eläinlääkärikäynnille ja olen työstänyt asian jo omassa mielessäni pitkälle. Haluan olla vahvana, jos joudun hyvästelemään Tesellon elokuun lopussa. Masin hieman pölyinen ja hyväntuoksuinen selkä ei koskaan ole tuntunut yhtä turvalliselta. Kiitos Masi!

Kuvat: Nuppu ja minä Tampajan kentällä, Annika ja Lisi, Espoon tallin hevosenkengät, Renja ja Leevi. Videomateriaaliakin löytyy, mutta en vielä ole keksinyt miten saan videot muunnettua pienempään muotoon uudesta kamerastani.