Ilmastonmuutos by Pata Degerman

Ilmastonmuutos aiheena on todella lähellä sydäntäni. Sain mahdollisuuden tavata löytöretkeilijä Patrick Degermanin uudessa työssäni ja kirjoitin Patasta ja ilmastonmuutoksesta artikkelin. Halusin vielä jakaa sen kanssanne, sillä tämä tieto ja kuvamateriaali on aivan omaa laatuaan.

Ilmasto muuttuu koko ajan, mutta harva on nähnyt ilmaston muutoksen yhtä läheltä kuin löytöretkeilijä Pata Degerman. Viimeisen 25 vuoden aikana Degerman on käynyt Arktiksella 45 kertaa ja Etelämantereella 7 kertaa. Pata on käynyt alueilla, joissa kukaan ihminen ei ole aikaisemmin käynyt. Hän on viettänyt aikaa niin Amazonaksen kuin Borneon viidakoissa sekä lukuisilla autioilla saarilla. Hän on myös käynyt Madagaskarilla, sukeltanut Palaulla ja Tahitilla ja viettää osan kesästä mökkeillen perheensä kanssa Grönlannin itärannikolla.

Pata Grönlannissa

Patan intohimoja on seikkaileminen kaukaisiin kohteisiin, mutta hän on viimeisten vuosien aikana huomannut miten radikaalisti ja nopeasti ilmasto muuttuu. Ilmasto muuttuu niin Amazonaksella kuin Etelämantereella, ja alueilla jossa kukaan ihminen ei aikaisemmin ole käynyt näkyy ihmisen kädenjälki. Esimerkiksi eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevalla Tongan saaristovaltiolla löytyi rannalla jätteitä Kiinasta ja Amerikasta. Käydessään viimeksi Huippuvuorilla, rannat olivat roskien peitossa.

”Tiesitkö, että jäätiköt kutistuvat kolme metriä päivässä ja 116 lajia häviää keskimäärin päivässä? Joka minuutti kaadetaan viidakoissa metsää joka vastaa 27 jalkapallokenttää," Pata kertoo huolestuneena.

Pata kertoo myös miten esimerkiksi Grönlannin vuonoihin ei enää tule jäitä talvisin, joka vaikeuttaa Inuiittien hylkeenmetsästystä koska vuonoilla ei enää pääse liikkumaan koiravaljakolla saatikka moottorikelkoilla. ”Kelkat ruostuvat, koirat kuolevat ja ihmiset menettävät elämän merkityksen.”

Patan kuvaama jääkarhu

Pata on nähnyt 34 jääkarhua ja kohdannut pari kasvotusten. Vuosien varrella hän on oppinut Grönlannin alkuperäiskansalta, Inuiiteilta miten karhuja luetaan. Hän sanoo, että jääkarhujen kanssa ei koskaan kannata olla liian itsevarma ja aina tulee olla valmiustilassa.
Patan mukaan karhut eivät kuitenkaan useimmiten syö ihmistä heti alkuun vaan karhu voi kierrellä leirin ympäri jopa kolme päivää ennen kuin se tekee mitään strategisia liikkeitä. Mikäli karhu hyökkää heti ihmisen kimppuun on se jo haistanut ihmisen pidemmän aikaa kauempaa. Jääkarhujen häviämisestä maapallolta on puhuttu jo pidemmän aikaa, mutta jääkarhuilla on uskomaton tapa sopeutua muutoksiin. Tällä hetkellä on nähty karhujen siirtyvän merilevään ja merilintuihin muun ravinnon puuttuessa.

Madagaskarin sademetsä

Madagaskarin tuhottu sademetsä

Pata on johtanut monia retkikuntia viidakkoihin ympäri maailmaa. Käydessään Madagaskarilla viimeksi hän järkyttyi siitä miten paljon sademetsää on kaadettu. Tutkijoiden mukaan lähitulevaisuudessa esimerkiksi pohjois-Madagaskarilla on arvioitu olevan jäljellä vain pieni läntti sademetsää. Madagaskarilla löytyy endeemisiä (eliölaji tai -alalaji, joka esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut),  lajeja jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon juuri tästä syystä.

Elävä koralli Palaussa

Tutustuessaan Palaun saaristoon, Pata sai kokea upean värikkään korallin. Pari vuotta myöhemmin Pata kävi samassa paikassa.  Veden lämpötila oli noussut kahdella asteella ja koralli oli kuollut laajoilta alueilta. ”Koralli on elävänä värikästä ja todella kaunista. Jos nuorilta kysyy miltä koralli näyttää, monet luulevat, että koralli on valkoinen. Valkoinen koralli on kuitenkin kuollut koralli,” Pata opettaa.

Parin vuoden jälkeen samainen Palaun koralli on kuollut ja paikka näytti tältä.

Kyseinen koralli ei ole enää elävä koralli vaan valkoinen koralli on kuollutta korallia.

Palaamme jälleen hetkeksi Arktikselle ja Etelämanterelle. Patan mukaan Grönlannissa jää sulaa arvioitua nopeammin. Esimerkiksi Illulisat (yksi monesta jäätiköstä) syöttää mereen 20 miljoonaa tonnia jäätä päivässä, joka sulaa Atlanttiin. "Tämä on yhtä paljon kuin koko Suomi käyttää vettä kuukaudessa*", toteaa Pata. Pataa kiinnosti jään sulaminen, joten hän halusi lähteä tutkimaan miten vakava asia on kyseessä. Vuonna 2010 yksi retkikunta oli käynyt samassa paikassa ja vuonna 2017 Pata lähti retkikunnan kanssa Etelämantereelle kuvaamaan ja tutkimaan jään alla olevaa elämää. Kun tutkijat saapuivat Etelämantereelle he huomasivat nopeasti että oli normaalia lämpimämpi joka johti siihen, että jäätä suli lätäköiksi muun jään päälle (ensimmäistä kertaa jään päällä pystyi uimaan).

Etelämantere ja alue, jossa he sukelsivat meren alle

Kun tutkijat sukelsivat jään alapuolelle he huomasivat, että seitsemän vuoden aikana eläimet merenpohjassa olivat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Seitsemän vuotta aikaisemmin ei samassa paikassa oltu havaittu ollenkaan elämää. Nyt jään alta kirkkaasta vedestä (näkyvyys oli 300-500 metriä), löytyi  kokonainen ”viidakko”: kaloja, valkoisia matoja, jäniksen näköisiä olioita, merihämähäkkejä ja meritähtiä. Tämä oli tutkijoille todellinen järkytys koska he luulivat, että Etelämanner muuttuu 100 vuoden sykleissä. Tämä muutos tapahtui kuitenkin seitsemässä vuodessa.

Jään alta näkyy valoa ja retkikunnan teltat

  

Jään alta löytyi muun muassa kaniinin näköinen valkoinen merenelävä

Mikäli Etelämanner sulaa kokonaan kaikkien valtamerien pinnat nousevat arviolta 58 metriä. Jos taas Grönlannin mannerjäätikkö sulaa nousee pinta vielä seitsemän metriä.** Kun Pata on jutellut ilmastoa tutkivien YK:n tutkijoiden kanssa he eivät enää tänä päivänä samalla tavalla keskity jäätiköiden sulamiseen vaan ovat jo siirtyneet miettimään sitä miten suuria ihmismassoja kuljetetaan paikasta A paikkaan B. Tutkijoiden arvion mukaan Suomen kokoiseen maahan mahtuisi heidän arvion mukaan noin 46 miljoonaa ihmistä.

Pata haluaa tuoda esille ilmastonmuutoksen uhat koko suomen kansalle. Hän mainitsee, että Suomi ja Israel ovat maita, joista muut maat ottavat mallia. ”Mikäli Suomi voi luoda mallin joka toimii, voidaan muihin maihin adaptoida ”ilmastonmuutosmalli,” toivoo Pata. Tällä hetkellä Pata kirjoittaa mm. Mato Valtosen kanssa lastenkirjaa aiheesta ilmastonmuutos ja hän toivoo saavansa ilmastonmuutoksen osaksi suomen oppimisjärjestelmää. Hän uskoo siihen, että nuoret pystyvät vielä omien tekojensa kanssa muuttamaan maailmaa.  Hän on osana muutosta tuomalla esille maailman upeimpien paikkojen muutoksen kauniin visuaalisuuden ja upean tarinankerronnan kautta.

Jos haluat kuulla Patan keynote -puheen, 'The Uncomfortable Truth of Climate Change' voit tilata sen täältä. 

Lähteet ja lisäinfoa ilmastonmuutoksesta*:

https://pubs.usgs.gov/fs/fs2-00/

https://www.usgs.gov/faqs/how-would-sea-level-change-if-glaciers-melted?qt-news_science_products=0#qt-news_science_products

https://www.usgs.gov/special-topic/water-science-school/science/sea-level-and-climate?qt-science_center_objects=0#qt-science_center_objects

WWF : Deforestation, 27 fotball fields
https://www.worldwildlife.org/threats/deforestation-and-forest-degradation

UNESCO: Greenland, Ilullisat glacier melting
https://whc.unesco.org/en/list/1149

https://whc.unesco.org/uploads/nominations/1149.pdf