Siniset sormet ja joutsen

Maaginen hetki rakkaan hevoseni seurassa.

Eilen pääsi kyllä joutsen yllättämään, kun tallustimme Thorin kanssa uimarantaa kohti kaikessa rauhassa. 

Thor on herkin tapaamani hevonen. Hän stressaa helposti ja kaikki muutokset ovat erityisen suuria. Thor on kaikkea muuta kuin suomenhevonen vaan ennemminkin säikky svedu, jolle pitää koko ajan kertoa, että kaikki on hyvin vaikka hän ei ihan itse sitä usko. 

Thor on sopeutunut todella hyvin uuteen kotiinsa, mutta välillä Thor on ollut aamuisin hieman säpsy kun muut luonnon eläimet ovat tulleet käymään pihatossa etenkin nyt kun Thoria ei ole voinut jalkavaivojen takia liikuttaa. Thor on myös selvästi ottanut pomon aseman ja Marelda on saanut kunnon kiiman, joten sekin herättää varmaan Thorissa melkoista ylimääräistä energiaa.

Koska olen sitä mieltä, että mikä ei tapa vahvistaa ja totuttelu on paras lääke kaikkeen olen ihan varma, että kaikki nämä asiat tekevät Thorista jälleen hivenen rennomman jossain vaiheessa ja kaikki pienet asiat eivät yhtäkkiä enää tunnu niin suurilta.

Myös rakas veljeni tuli mukaan rannalle eilen.

Mitä emme kuitenkaan osanneet mitenkään odottaa oli yhtäkkiä pienestä ojasta hyppäävää rääkyvää joutsenta poikasineen. Järkyttävä ääni keskellä kahta puskaa ja Thor oli jo kaukana. Thor ei yleensä reagoi noin vahvasti, mutta tämä oli hieman yllättävä ja uusi tapaus enkä ole ihan varma miten siihen voisi totutella. Joskus Tiina kysyi Monty Robertsilta miten pystyisimme totuttamaan Masin Kirkkonummessa joka puolella pomppiviin peuroihin ja hän oli sitä mieltä, että meidän kannattaa laittaa vuohia metsään, niin jossain vaiheessa Masi varmaan tottuisi.....

Onneksi liina vain osui kahteen sormeen eikä tapahtunut mitään pahempaa. Vähän ovat sormet sinertävät, mutta paikalla ovat edelleen. Viimeksi kun tämä kävi Klöntin kanssa taisi sormi murtua oikein kunnolla.

Taas hyvä muistutus siitä miten nopeasti asiat voivat tapahtua ja miten hevosten kanssa pitäisi aina olla varuillaan. Täytyy kuitenkin sanoa, että pari asiaa josta olen super onnellinen on, että Thor ei potkaissut taaksepäin ja heti kun pahin paniikki oli ohi Thor kääntyi takaisin ja tuli suoraan luokseni. Iso iso erävoitto meidän molempien luottamuksen rakentamiselle.

Eli kannattaa totutella hevonen kaikkeen. Veteen, vihaisiin lintuihin, huutaviin ja juokseviin lapsiin ja kaikkeen mahdolliseen. En usko, että Thorista tulee ikinä täysin maastovarmaa tai Thor tulee koskaan olemaan täysin rento luonnossa (maneesissa ja kilparadalla Thor on täysin rento), mutta pikku hiljaa luottamus kasvaa ja Thorin reaktiot pienenevät ja toivottavasti hälvenevät melkein kokonaan.

Kun ostin Thorin ja Thor pääsi ensimmäisen kerran laitumelle juoksi se siellä noin viikon putkeen. Nyt Thor ja Marelda viedään 500 metrin päähän tallista kahdestaan laitumelle ja hevoset ovat siellä täysin rauhallisia ja nauttivat vihreästä. Eli vaikka hevosen kanssa lähdetään sellaisista lähtökohdista, että kaikki boksin ja maneesin ulkopuolella ovat pelottavia asioita, niin kannattaa vain uudestaan ja uudestaan totutella kaikkeen. Kyllä ne jossain vaiheessa tottuvat ja rauhoittuvat kun muut hevoselle sopivat olosuhteet (kaverit, tarhaus, tarpeellinen ruokinta, terveys jne.) ovat kohdallaan.

Totutella voi myös maneesissa kuten Will Rogers, Anna Blomgren ja Rasmus Bagger sen Tanskassa pitämällä klinikalla osoittavat.

Kiinnostaisiko sinua osallistua tällaiselle klinikalle jos sellainen järjestetään Suomessa?

Tässä San Siro hevosessa on mun mielestä jotain todella samanlaista Thorin kanssa. Mitä mieltä olette? Näenkö näkyjä?

Lue myös: 

Acclimatise your horse

Hevosen henkinen jumi
Totuttelua, totuttelua
Kari Vepsä ja Son of Thor (4 Your Horse -seminaari 10 2015)
Ella ja Thor leikkivät (joulukuu 2015)