 |
| Copyright Kia Herold |
"En ole törmännyt aiemmin vastaaviin tapauksiin, jossa valmennustilaisuudessa toimitaan näin. Muuallakin maailmassa on reagoitu tähän tapaukseen."
Olsenin
toiminnasta tekee vieläkin oudomman se, että kouluratsastuksen taso on
Tanskassa erittäin korkea ja Olsen on siellä varsin arvostettu valmentaja.
Lisäksi Tanskan eläinsuojelujärjestöt ovat Sundwallin mukaan tarkkoja sitä,
miten hevosia kohdellaan.
"Tämä on
aivan ennenkuulumatonta. En oikein ymmärrä", Sundwall ihmettelee.
Haluaisin vain kysyä, että missä hevosmaailmassa minä sitten olen elänyt koko ikäni ja missä muualla maailmassa tähän on reagoitu ja millä tavalla? Ja miten niin tämä on ennenkuulumatonta?
On mahtavaa, että kissa nostetaan pöydälle ja hevonen nostetaan esille kuvattujen videoiden avulla. Syyttämällä tanskalaista kouluratsastaja Jörgen Olssonia epäeettisestä toiminnasta on kuitenkin sama kuin ongelmien sysääminen yhden turkistarhaajan niskaan kokonaisen toimialan puutteista. Nyt keskustelemme edelleen yhdestä tapauksesta, jonka olemme nähneet vaikka maailma on täynnä järkyttävän paljon pahempaa hevoskohtelua kuin mitä Olssen videossa esittää.
Ja miten kaikki ne maailman hevoset, jotka kärsivät hiljaa? Jotka elävät elämäänsä ilman mitään mahdollisuutta toteuttaa lajilleen tyypillistä käytöstä? Tai eivät saa elää elämäänsä ollenkaan? Kuka kuvaisi niitä? Kuka huutaisi niiden puolesta?
Word Kia!
ReplyDeleteTack Kia!! Jag var själv närvarande på Olsen sessioner och det måste jag säga att det fanns mycket positivt också och mycket bra ryttare samt ridning. Tyvärr har nu detta skrotats ner och smutskastats pga 3 min video. Jag måste dock säga att jag inte försvarar detta beteende som sker på videon, men nu är det mycket dubbelmoral pågång. Vem talar för alla de hästar som lider dagligen i tysthet. Vem talar för dem! Tack Kia!
ReplyDeleteHyvä Kia, rohkea kirjoitus!
ReplyDeleteTietenkään yhdenkään hevosen ei tulisi kokea edes hetkellisesti tuollaista koulutusta mitä videolla näkyi, mutta kyllä tämä kiihotus "kouluratsastuskansanryhmää" vastaan on saanut aivan hysteeriset mittasuhteet ja jotenkin vaikuttaa että tässä metelissä jonnekin kauas taka-alalle on jäänyt huoli itse eläimen hyvinvoinnista, tärkeintä on päästä julkisuuteen omine pyhine arvoineen ja virheettöminen toimintatapoineen sanomaan "etten minä koskaan" ...
Eläinsuojelutyö taitaa olla ainoa työ, joka ei koskaan -valitettavasti- lopu, mutta metodit ja vaikuttimet pitäisi olla oikeat.
Minulle tuli jotenkin todella pahamieli koko videon jälkeen hevosharrastustani kohtaan. Ratsastan tunneilla suurella SRL:n laatutallilla ja olen yrittänyt ajatella, että hevoset ja minä olemme koko ajan ammattilaisten silmien alla. Minulle kävi viime vuonna niin että vanha opettajani pisti meidät tunnille todella rankkaan työhön ja käski meidän oikeasti pistää hevoset töihin kunnes tunnin jälkeen hevosen selästä alas tultuani huomasin, että hevonen oli yltäpäältä hiestä märkä ja sen täytyisi jatkaa vielä toiselle tunnille. En ollut huomannut asiaa edes kun itsekkin yltäpäältä hiestä keskityin vain noudattamaan opettajan ohjeita. Olen edelleenkin niin pahoillani tilanteesta, sillä säälin hevosta. Ja luottamus siihen että ammattilainen, opettaja ei ollut pitänyt hevosesta huolta rikkoutui. Ja miten en ollut tajunnut että hevonen oli niin hikinen ja varmasti väsynyt sen jälkeen! Miten vastuuton olin! :( Mietin edelleenkin, että paljonko kipua aiheutan hevoselle tietämättömyyttäni. Onko se ettei hevonen liiku kuten usein tuntihevosilla on tapana tai taivu kunnolla, kipua vaiko sitä että se on jäykkä ja tarvii enemmän taivuttelua ja työstämistä? Miten uskallan alkaa vaatia jos en tiedä? Voisiko ratsastamiseni auttaa ja pehmentää vai pahentaako se vain jumeja? Mistä ihmeestä voin tietää ratsastustunnin oppilaana tämän ja uskallanko luottaa ammattilaisiin ympärilläni?
ReplyDeleteEi, ammattilaisiin ei voi hevosalalla luottaa. Ei ratsastuskouluissa eikä niiden ulkopuolella. Minkäänlaista kuluttajansuojaa ei tällä alalla tunneta, joten opettajat eivät joudu vastuuseen vaikka virheitä tapahtuisi. Kukaan ei valitettavasti pidä opetushevosen puolia. Tämä on ihan itse koettu ja nähty vuosien aikana erittäin hyvämaineisessakin paikassa ja useiden valmentajien opetusta seuratessa.
ReplyDeleteAinoa tapa varmistua hevosen hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä on opetella itse tunnistamaan ongelmakohdat ja se miltä näyttää aidosti tyytyväinen hevonen. Kuranttia tutkimusmateriaalia aiheesta löytyy jo onneksi melko hyvin, ainakin englanniksi. Pitää tietää miltä näyttää ja tuntuu epäpuhtaasti liikkuva hevonen, miten hevonen reagoi kun sen selkä tai suu ovat kipeitä ja miten reagoida kun vastaan tulee tilanne jossa käytettäväksi annetaan hevonen, jota ei voi hyvällä omallatunnolla käyttää opetteluun.
No en ole siinä mielessä samaa mieltä että tässä olisi väärät vaikuttimet. Härskeintä tässä on että selkeästi osallistakaartille tämä tapa oli normi kukaan ei puuttunut ja kehuivat fesessä kilpaa hyvää valmennusta ja seur kurssi oli tarkoitus järjestää. Kun häly nousi rotat meni piiloon ja takki käännettiin järjestäjien toimesta. Selkärangatonta toimintaa. Toki maailmassa on paljon pahempaakin mutta se ei tarkoita etteikö standardit pidä pitää korkealla. Länsimaat ovat etunenässä eläinsuojelussa turha verrata kolmannen maailman ongelmiin. Any publicity is good publicity eläinten suojelussa uskon
ReplyDeleteSamaa mieltä, ammattilaistalleihin ja opettajiin ei voinut luottaa ainakaan kymmenisen vuotta sitten.
ReplyDeletePerheemme ratsasti säännöllisesti SRL.n tallilla, opetus VARSIN vanhanaikaista sotilastyyliä, hevosta säälimätöntä. Luja uskomus raippaan ja koviin otteisiin. Omaa hevostani en suostunut raipalla käskemään, tiesin että jostain muusta kyse kuin pokkuroinnista ja niskuroinnista.
Tuntihevosilla haavoja ja satulan alla nirhaumia, niistä viis, tunnille vaan! Oppilaiden kovaotteinen arvostelu ei todella motivoinut arempia ratsastajia, kehuminen oikeista suorituksista olisi ollut oikeampi tie. Mutta v-mäinen vihjailu ja suoraankin sanominen oli opettajan tyyli. Auta armias jos satuit kehumaan tuntihevosta ja rapsuttamaan kaulalta kiitoksena, jo kuului huuto keskeltä: luuletkos että se hevonen yhdisti sen tuohon??"!!!
Arvelin jo silloin, että "pehmeämpi" ja hevosta ymmärtävämpi tapa on varmasti antoisampi eläimen ja ratsastajankin kannalta.... No kukaan perheenjäsenemme ei ole käynyt vuosiin ko tallilla, ratsastamme "puskissa" ja kehumme hevostamme milloin huvittaa, ja AIKA USEIN.
Kuten sanoin, tästä on jo vuosia aikaa, ehkä auringonpaiste on sinnekin koloon jo löytänyt tiensä. Toivon totisesti, hevosten vuoksi ja niiden pikkuratsastajien, jotka imevät oppia itseensä, rumassa ja kauniissa käsittelyssä :)
Kauheaa touhua, voi hevos-parka. :(
ReplyDeleteSamaa mieltä!
ReplyDeleteEn usko että kukaan kisaaja näkee videolla tällaista koulutusta ensimmäistä kertaa, tätä näkee ihan liian usein ja hurjempaakin. Keskustelu on sinänsä terveellistä, että saataisiin enemmän niitä hyviä ja reiluja keinoja käyttöön, liian moni valmentaja, myös monet kotimaiset ja tunnetut käyttää arveluttavaa simputustaktiikkaa kun tulee pienikin ratkaistava pulma eteen. Ei ole vain yhtä tapaa tehdä asioita mutta käytetyt keinot täytyy olla tilanteeseen suhteutettuna, perusteltuja ja reiluja.
ReplyDelete