Arjen kiemuroita

Ajattelin välillä kirjoittaa hieman myös meidän arjesta tänne blogiin. Meillä on homma toiminut todella kivasti, joten ollaan vaan saatu nauttia arjen kiemuroista. Thor on saanut hyvin lihaksia lisää ja karva kimaltelee auringossa. Thor pelkää edelleen maneesista tippuvaa lunta, joten ollaan otettu todella iisisti ne päivät, kun lunta tulee katolta. Tänään käytiin vain katselemassa lunta ja sen jälkeen hömpsöteltiin metsässä. Turhalta tuntuu pakottaa pikkuista, kun syy pelkoon on niin selkeä. Jotenkin Thor ei vain ymmärrä, että lumi joka näkyy ikkunoiden läpi ei ole vaarallista vaikka ollaan jo tämä talvi totuteltu. Tänään oli kuitenkin jo rauhallisempi päivä sen suhteen, joten eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa. 

Minnan tunneilla ollaan käyty säännöllisesti pari kertaa viikossa ja Sanna Siltakorpi on jo käynyt toistamiseen valmentamassa meitä. Hypyt sujuivat Sannan kanssa todella hyvin ja ensimmäistä kertaa ylitimme yhdessä kaikki pelottavat asiat kuten peurat, hattivatit ja kaksi vesimattoa. Huisia!

Monika on myös pitänyt meille Ecan ja Cinyan kanssa koulutunteja säännöllisen epäsäännöllisesti ja perjantaina sekä lauantaina on taas vuorossa Grant Schneidmanin valmennus. Pääsiäistä odotan siis jo ihan hiki hatussa.

Thorille kellon siirtäminen aiheuttaa yhtä paljon ihmetystä kuin omistajalle.

Minnan tunneilla ollaan menty paljon puomeja ja tehty tarkkuusharjoituksia. Pidin erityisen paljon edellisestä tunnista ulkona. Ratsastimme kolme puomia peräkkäin laukassa ja jokaisen puomin väliin piti ratsastaa neljä laukka-askelta. Ajatuksena oli mennä neljä kertaa puomit todella hyvässä ja tasaisessa tahdissa ja aina jos homma ei toiminut piti jatkaa vielä yksi kerta lisää. Sen jälkeen jatkettiin kaarevalla uralla kolme estettä ja esteiden päällä piti aina vaihtaa laukkaa. Ensimmäistä kertaa oli sellainen olo, että saimme super hyvät lähestymiset, mutta laukka ei aina vaihtunut esteen päällä. Kun oltiin menty harjoitus pari kertaa pysäytin Thorin ja kysyin Minnalta mitä teen väärin koska olen huomannut, että välillä vaihdot menevät hyvin eli selvästi vika oli mun apujen annossa.

Minna totesi samaa kuin Sanna viimeksi, että yritän kamalasti tehdä, mutta kun yritän vaihtaa laukkaa vien katseen alas maahan ja lantio keikahtaa väärälle puolelle. Ja silloin heräsi joku kello aivoissa ja seuraavan kerran saimme jokaisella esteellä vaihdot kolme kertaa peräkkäin oikein. Todella hyvä tahti ja vaihdot sujuivat kuin itsestään. Riitti vain, että nostin katseen ylös sen sijaan, että yritin tehdä niin paljon ja se aiheutti sen, että katse meni maahan ja lantio keikahti väärälle puolelle ja laukanvaihdot eivät sujuneet.

Pidän siitä, että Minna osaa lukea Thoria ja minua niin hyvin. Kuten Minna jossain vaiheessa totesi, meille sopii hirmu hyvin puomiharjoitukset, jossa pitää keskittyä kunnolla. Siinä nimittän unohtuu kaikki muu ja omat turhat hössötykset mielessäni hiljenevät edes hetkeksi.

Thor oli edellisen kiropraktikko hoidon jälkeen melko juntturassa pidemmän aikaa. Hoidettavaa ei ollut yhtä paljon, mutta kesti hieman, että Thor löysi taas oman kroppansa. Sen jälkeen Thor on ollut oikein hyvä ja saa paremmin takaosan liikkeelle. Myös kengittäj sanoi, että Thorissa on iso eri ensimmäisestä kengityksestä. Takajalat ovat kuulemma enemmän "normaali hevosen" tuntuiset eikä yhtä jäykät kuin kesällä kun hän ensimmäisen kerran tapasi Thorin.

Koska Thor on vähemmän ulkona kuin edellisessä tallipaikassa käyn Thorin kanssa paljon ulkona kävelemässä ja metsässä syömässä kaikenlaisia nameja ja nautiskelemassa hiljaisuudesta. Tänään käytiin vielä ihailemassa räntä/lumisadetta ja juotiin vettä maasta. Ihania hetkiä rakkaan polleni kanssa.

Thorin patti kintereessä on kadonnut täysin ja satulan osalta odotetaan nyt Devoucouxin edustajan käyntiä huhtikuun alussa. Kokeilin aivan ihanaa Antaresin satulaa, mutta hinta oli mielelläni liian kova käytetyksi, joten en valitettavasti saanut siitä kauppaa tehty.

Viikonloppuna olimme rakkaiden ystävien kanssa reissussa ja oli maailman ihanin matka ja kelikin suosi meitä lauantaina. Suurin osa kavereista tulivat naama punaisena auringon polttamana kotiin, mutta suuri hymy naamalla. Olen kiitollinen ystävistäni! 

Tänään vein Ellan tanssitunnille ja sen jälkeen kävimme ostamassa jalkapallokortteja, ystävien lapsille vauvajuttuja ja Hard Rock Caféssa hampurilaisella. Ihana ilta rakkaan tyttäreni seurassa. Maailman parasta seuraa.