 |
| Kuva Thorista ostoilmoituksessa |
Oletko este- tai kouluratsastaja? Do you do jumping or dressage?
Olette varmaan kaikki jossain vaiheessa kohdanneet kysymyksen mikäli harrastatte hevosia. Tai jo nuoressa iässä teistä on leivottu joko koulu-, este-, kenttäratsastajia tai valjakkoajajia.
On selvä, että pitäisi olla jompaa kumpaa tai jotain. Tuntuu melkein hieman hassulta jos ei osaa heti vastata kysymykseen. Kyllä, olen kouluratsastaja. Eiiiii en harrasta ihme liikkeitä neljän seinän sisällä: harrastan vain esteitä. Istun vain valjakon kyydissä, en ikinä hevosen selässä.
Jos sitä ihan oikeasti tarkemmin miettii, niin hyvä ratsastus on hyvää ratsastusta lajista riippumatta. Mielestäni ratsastaja Michael Jung on siitä oiva esimerkki. Ratsastus on eleetöntä ja kaunista ja Jung on nuoresta iästä asti ratsastanut koulua, hypännyt ja teettänyt vaihtelevia tehtäviä hevosilleen.
“Ever since I was young, my dad has taught me everything I know”, says Michael. “I did not specialize in one particular branch of equitation early on. Many horses are trained for a certain purpose quite soon, either jumping or dressage. The same goes for riders. That’s why unfortunately there are so little eventing riders”.
The Jung family practice what they preach: their stables do not only house eventing horses. “We have eight eventing horses, but also eight dressage horses and eight jumpers”. And they all basically get the same training. Diversity in the training is what is good for them. So all horses are trained in dressage, lunged and jumped either free or with a rider. The Jungs prefer to train outdoors. “We live in an area with a lot of hills, which is great for the condition training”, says Joachim. We also have some jumps out in the field. Because for some time now, the cross is not just about speed and stamina. They have become more technically difficult. This way the horses that are not taken to shows regularly, can still be prepared for the more difficult crosses”.
Oma vastaukseni kuuluisi ehkä nykyään näin:
On myös hyvä olla jotakin, mutta ollakseen todella hyvä jossakin olisi myös hyvä tietää kaikesta edes jotakin.
Mikä sinun vastauksesi olisi?
Hih, tämä on yksi ärsyttävimmistä kysymyksistä. Usein minulta kysytään, että mitä lajia harrastan hevosellani. Ja hevosista tietämättömät usein kysyvät, että harrastanko sillä esteitä vai niitä kiemuroita. :D Sanon yleensä, että me nautitaan metsälenkeistä, käydään ajelulla ja välillä jumpataan lännenratsastuksen kanssa, koska se sopii Taaville muita lajeja paremmin.
ReplyDeleteItselle western on paljon vaikeampi laji, on niin vaikeaa vain olla, kun tuntuu, että pitäisi kokoajan vähän korjata ja puuttua hevosen tekemiseen, tukea ja kannatella jne.. Sensijaan, että antaisi hevosen vain suorittaa, kantaa itse itsensä ja puuttuisi, vain jos on jotain asiaa. Se on kuulemma aika yleistä meillä, joilla on rasitteena tavallinen kouluratsastus-historia. :D
Ja nimenomaan me vaan hengaillaan yhdessä, koska minusta on ihaninta vain olla Taavin seurassa, en itseasiassa edes viitsisi kovin usein lähteä ratsastamaan.. :)
Listalta unohtui ihan Western. Sehän on myös mitä mainioin laji, jota kannattaisi opetella hevosen kuin hevosen kanssa. Jos ei muuta niin ainakin perusteet:)
DeleteJa kyllä se hengaileminen yhdessä on vain ihan parasta:)
Hassua, että multa juuri tänään kysyttiin tätä! Ja selitykseen taisi mennä useampi minuutti ja havahduin selittäväni kaikkea epäoleellista mm. hyppypelosta jonka kertaalleen selätin ja kertaalleen haalin taas takaisin. Täytynee keksiä joku ytimekäs vastaus kuten "kaikesta kiinnostunut semi köpö".
ReplyDeleteHa ha, aivan mahtava.... "kaikesta kiinnostunut semi köpö":)
DeleteNo minä olen kyllä kouluratsastaja, esteratsastus perustuu meikäläisen mittapuulla liikaa tuuriin kuin taitoon ja esteillä suhtaudun itsekin ratsastukseen siten, että "tämä nyt on vaan tämmöstä hauskaa loikkimista". Kyllä minulla radalla kisavietti herää ja ymmärrän teiden merkityksen ja haluan, että hevonen tulee hyviin hyppypaikkoihin, mutta esteratsastus on vähän sama kuin prätkällä ajo minulle; hauskaa touhua, mutta kun innostuu, kasvaa päähän metrin kokoinen reikä ja järki pakenee...
ReplyDeleteEli kouluratsastaja sisimmiltäni, mutta hevoseni tekee kyllä juuri sitä mitä minä haluan; hyppää, maastoilee tai on talutusratsuna.
Joo, tuurillahan ne maailmanmestaritkit vetelee menemään. Kouluratsastushan on paljon enemmän tuuria kun esteet!
DeleteKaikesta kiinnostunut semiköpö ilmoittautuu täälläkin. Uunituoreena hevosenomistajana ajattelin mennä hevosen mukaan: maastoilua mielenvirkistykseksi, koulua perushallinnan ja jumppailun vuoksi ja esteitä ainakin ristikkotasolla. Sen lisäksi erilaiset maastakäsittelyjutut kiinnostavat kovasti. Katsotaan, minne polku vie, pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että matka etenee hevosen hyvinvoinnin ehdoilla, niin että sen päivät ovat hyvällä tavalla vaihtelevia. :)
ReplyDelete