Monday, September 2, 2013

Saat sellaisen koiran (hevosen), jonka tarvitset


Kun Johanna kysyi haluaisiko joku kokeilla Kalevalaista jäsenkorjaajaa ilmoittauduin oitis. Päivän ohjelmassa oli ensin katselmusta selästä käsin ja sen jälkeen siirryimme hoitoihin vanhaan saunarakennukseen. 

En oikein odottanut mitään kummempaa päivältä, mutta lähdin iloisin ja positiivisin mielin tallille. Seurasin heti alussa hetken Topin tuntia ja jotkut jutut jäivät heti mieleen:

  • Muista, että hevosella on yhtä paljon vasen ja oikea puoli kuin sinulla. Eli ei voi olettaa, että molemmat puolet olisivat yhtä tasaisia ja vahvoja.
  • Mieti tarkkaan minne olet menossa. Minne haluat ja mitä haluat.
  • Kun Johanna ja Topi ratsastivat voltilla Annika pyysi Johannaa miettimään missä voltti on Johannan kehossa. 
  • Annika halusi Topin eteen eteen alas, ei eteen alas. Annika selitti sen niin, että kun hevonen kulkee eteen alas, voi se tehdä sen selkä notkolla eikä silloin kanna itseään (tästähän on yhtä monta mielipidettä kuin ratsastajaa, mutta ei mennä siihen tänään).
  • Mielikuvat siitä mitä olette tekemässä ohjaa hevosta. Yritä pitää positiivinen kuva mielessä. 
Eli kun lähdimme Thorin kanssa kentälle ajattelin, että tuo eteen eteen alas hommahan sujuu meiltä helposti. En oikein voinut kuvitella, että kävelisin suurimman osan ajasta ympäri kenttää ja ratsastus olisi pelkkää talutusratsastusta. 

Olin ratsastanut vain hetken, kun Annika pyysi minua laskeutumaan alas selästä. Hän pyysi kävelemään ja tunnustelemaan omaa vartaloa. Miltä lantio tuntui (vinolta), miltä olkapäät (oikea kääntyi eteen ja ylös). Ja sitten: mitä katsot silmillä (kääk, ihan kaikkea). Mitä mietit (kääk taas, ihan todellakin kaikkea. Mieli oli kuin kengurun vauveli vatsassa). Ja tuossa mielentilassa istuin hevosen selkään. Voi voi sentään.

Siitä lähdin sitten kävelemään silmät kiinni ja jälleen tunnustelemaan ja hengittämään oikein syvään. Kun olimme jatkaneet harjoitusta tovin piti minun hakeutua Thorin luokse silmät kiinni ja tunnustella miltä Thor tuntuu ja yrittää kuunnella Thorin hengitystä ja löytää sama rytmi. Sen jälkeen sain vasta hypätä selkään ja jatkaa hengittämistä ja rentoutumista. Seisoimme hetken paikallaan ja sen jälkeen Annika talutti Thoria. Sain edelleen pitää silmät kiinni ja keskittyä rentoutumiseen ja hengittämiseen. 

Tunsin ison eron omassa mielentilassa ja vartalossa ja Thor rentoutui silminnähden. Pää laski noin metrin ja Thor hengitti syvään. Annika sanoi, että nyt Thor vasta hengittää ja sen kuuli. Hitsiläinen mikä ero. Annikan mukaan Thor oli tullut melko ryppyisenä turvastaan ja silmät viirussa kentälle ja pikku hiljaa myös kasvonpiirteet rauhoittuivat.

Siinä kävi sitten niin, että tirautin pari kyyneltä koska fiilis oli niin mahtava. Tiedän, että tämä menee nyt jo hieman henkimaailman puolelle, mutta uskon, että hevostelussa on niin paljon enemmän kuin mihin me päästään käsiksi arjessa. Nyt tuntui, että hipaisin jotain sellaista josta haluaisin ja toivoisin oppivani paljon lisää. Tai jos ei muuta, niin olisihan se ihan hyvä että hevonen nyt edes hengittää ratsastaessa:)

Tunnin loppupuolella Annika totesi, että Thor on varmaan tullut elämääni opettamaan rentoutumista ja rauhoittumista. Hän sanoi, että hevoset kestävät paljon, mutta niiden edessä on tärkeätä olla aito. Johanna taas totesi Cesar Milanin sanoneen, että saat sellaisen koiran jonka tarvitset (you don't get the dog you want, you get the dog u need). Taitaa tuo sama periaate päteä hevosiin.

Mikäli haluat kokeilla Kalevalaista jäsenkorjausta, niin voin laittaa Annikan yhteystiedot tulemaan. Verkkosivut eivät vielä ole valmistuneet.

Lue myös: 
Hengitinkö minäkin ensimmäistä kertaa?

6 comments:

  1. Olipa koskettavaa! Ja kuulostaa mielenkiintoiselta. Lähettäisitkö mulle Annikan yhteystiedot?

    Mä jollain tavalla myös uskon siihen, että asioilla on tarkoitus. En ehdottomaan kohtaloon ja ainoisiin vaihtoehtoihin, mutta siihen, että kun asiat menee jotenkin, niin sille on syynsä. ...Tai me luodaan niille syy, jotta saadaan ne tuntumaan mielekkäiltä ;)?

    ReplyDelete
  2. Kuulostipa ihanalle!

    Meidän äiti on mulle sanonut tuon saman lauseen, että saat sellaisen hevosen, kun tarvitset (ja nimenomaan puhui, että Cesar käytti sitä lausetta koirista). Hän puhui siitä silloin, kun kerroin hänelle Taavista ja uusista tavoista ajatella.

    Se sanonta todella pitää paikkansa. Minä tarvitsin itsepintaisen ja hitaan Taavin, jotta oppisin ajattelemaan asioita pehmeämmin, hevosen kannalta ja olemaan pitkäpinnaisempi sekä kärsivällisempä. Sillä harjoituksen tiellä olen edelleen, päivä kerrallaan mielenkiinnolla oppimassa. :)

    ReplyDelete
  3. Kan du sätta Annikas kontaktuppg. här i din blogg? Låter bra det ni har sysslat med och vill absolut pröva på det med mina egna hästar.

    ReplyDelete
  4. Sain Annikalta luvan julkaista yhteystiedot blogissa, joten tässä ne tulevat:)

    sposti: annica(at)hotmail.fi
    puh: 0400 747 754

    ReplyDelete
  5. Kuulostaapa ihanalta kokemukselta. Jotain tällaista minäkin tarvitsisin Tahvon kanssa.. :)

    ReplyDelete
  6. Ole ihmeessä yhteydessä Annicaan AnnemariKo! Oli todella mahtava kokemus.Ja jäsenkorjaus on hoitomuotona ylipäänsä ihanan lempeä ja hyvä.

    ReplyDelete