Viikonloppuna olimme taas maneesissa esteiden seassa. Tiina piti tuntia ja Benjamin auttoi esteiden kanssa. Pikku Emma-vauva nukkui vaunussa, joten meillä oli oikein menoa ja meininkiä. Aluksi Thor oli hieman jäykkä, mutta vertyi nopeasti ja tuntui taas todella hyvältä ratsastaa.
Tiistaina kävi hieroja ja Thor sai olla vapaana Vermon reissun jälkeen. Keskiviikkona Make kävi ohjasajamassa ja torstaina Heidi ratsasti maneesissa. Perjantaina oli sitten vuorossa Sarin tunti, mutta lopetin tunnin kesken. Thor oli jäykkä, veti koko ajan etupainoiseksi ja toi takaosaa sisälle oikeassa kierroksessa. Koska Thor oli edeltävänä sunnuntaina ollut niin hyvä ja hieroja oli sitä mieltä, että Thorin selkä on paljon paremmassa kunnossa, totesin, että nyt on varmaan vain lihakset jumissa tai joku muu juttu joka ei juuri kyseisenä päivänä toiminut. Jälkeenpäin mietin, että ohjasajo ja kahden päivän rankempi ratsastus on vain liikaa. Eilen Thor oli jo paljon parempi ja tänään maastossa oikein hyvä. Huomasin perjantaina jo tullessani tallille, että selkä oli melko kireä ja olen iloinen siitä, että lopetin tunnin kesken. Vaikka se ei aina ole helppoa, niin on tärkeätä kuunnella hevosta. Thor tekee aina niin kiltisti töitä ja kantoi mua selässään vuoden vaikka purentavian aiheuttama kipu suussa oli varmaan kamala. Eli tiedän, että Thor tekee kaikkensa ratsastajan eteen, joten jos jonain päivänä homma ei ollenkaan suju on turha jatkaa ratsastamista.
Thorin liikunnan osalta saa hieman etsiä kultaista keskitietä. Thor on niin energinen, että liikuttaminen pitää pahimman pöllöenergian kurissa, mutta liikaa ei selvästi voi monena päivänä tehdä. Thor on mieleltään todella paljon rauhallisempi, joten luulen että se vaikuttaa myös liikkumisen laatuun ja ylipäänsä siihen miten liikunta kannattaa Thorin elämässä mitoittaa. Nyt Thor voi hyvin pitää vapaapäivän ja olla rauhallinen saapuessani tallille. Aikaisemmin oli kyllä sellainen pommi narunpäässä, jos Thor sai yhden päivän vapaata talviaikaan.
Mitä yritän ehkä sanoa on, että joskus on parempi esim. rankan ohjasajopäivän jälkeen antaa vapaata tai käydä vain maastossa kävelemässä. Ja on se maastoileminen niin ihanaa puuhaa. Sunnuntaina nautimme kauniista säästä Topin ja Suvin seurassa ja kävimme kiipeilemässä mäkiä hiekkakuopalla. Kun lueskelin satulahuoneessa Hevoset ja Ratsastus -lehteä (6/2013) ennen kuin jatkoin hot joogatunnille Mankkaalle silmiini osui Christoph Hessin sanat:
"Hess muistutti myös siitä, että Suomen maantieteelliset olot tuovat harjoitteluun omat haasteensa.
- Talvella te joudutte väkisinkin ratsastamaan paljon halleissa, joten yrittäkää kesällä ratsastaa ulkona ja maastossa aina kun mahdollista. Pohjoismaissa näkee paljon ratsastusta, jossa hevonen liikkuu kuin hidastetusti. Se tulee nimenomaan siitä, että joudutaan ratsastamaan paljon sisällä. - Ulkona ja maastossa ratsastaminen parantaa hevosen eteenpäinpyrkimystä."
Vaikka meillä ei eteenpäinpyrkimyksen osalta ole Thorin kanssa ongelmaa (pikemminkin Thor ratkaisee kaikki ongelmat liikummalla vähän liiallisestikin eteenpäin), olen samaa mieltä Hessin kanssa siitä, että ulkona ratsastamista ja maastoilua kannattaa harrastaa niin paljon kuin mahdollista sillä liikuntamuotona se on ihan parasta hevoselle kuin hevoselle (ja mielestäni maastoilla voi hyvin vuoden ympäri Suomen maantieteellisistä olosuhteista huolimatta). Maastoileminen ei vain paranna hevosen eteenpäinpyrkimystä, vaan kehittää myös lihaksia ja totuttaa hevosen moneen eri tilanteeseen.
Ja tässä vielä mahtava video, johon törmäsin tänään Sally Amsterdamerin kautta. Sally kertoo miten hän aina tuo avotaivutuksen salat esteratsastajien tietoisuuteen ja kyllä tässä Pederin Fredricssonin videossa näkee, miten hevosen laukka paranee harjoitusta teettäessä. Ja todella hyvä pointti, joka osui ainakin itselleni naulankantaan:
"What a lot of people do, they go short in the turn and then they go forward to the fence. It is better to canter in the turn and then sit up to the fence. Then it is also easier to get the horse back."
Kuvat ovat joulukuussa 2012 napsittuja. Vaikka en ole kylmän sään ystävä, tulee melkein lunta ikävä.













