Horsepro Suomenojalle

Uusi monipuolinen Horsepro Store avasi ovensa Suomenojalla. Tutustu Horsepro Storen tuotteisiin täällä.

Ardenner-Eemelin tie kengättömyyteen

Eemil the Ardennerin omistajat päättivät siirtyä kengättömyyteen viime viikolla. He olivat jo pidemmän aikaa harkinneet asiaa ja päättivät nyt ryhtyä tuumasta toimeen (tiedostaen, että taival kengistä kengättömyyteen voi olla pitkä).

Ohessa kuvia Eemelin etu- ja takakavioista ja viime talvena ottamani kuva Eemelistä lumen keskellä. Omistajien mielestä Eemil "liikkuu kengättömänä letkeämmin ja lennokkaamin". Lisäjuttua Eemelin tiestä kengättömyyteen seuraa pian.

Lue lisää kengättömyydestä blogissani tästä!

Terveisiä päivän esteiltä

Tänään olin estekurssilla ja oli todella hauskaa. Keskityttiin paljolti istuntaan ja tehtiin hauska harjoitus, joka oli mielestäni hyvä. Trampoliinilla pomppiminen ravin tahdissa. Katso video.

Ellan ensimmäinen ponikokemus

Viime viikonloppuna kävimme Kauniaisissa ystäviä tervehtimässä puistossa. Ella on vain ratsastanut ja seurustellut isojen hevosten kanssa, joten hän sai tällä kertaa kokeilla miltä tuntuu pieni shettis. Nostin Ellan selkään, shettis yski ja Ellan mielestä se oli hieman pelottavaa. Ella halusi myös ratsastaa yksin, joka tietenkin on vielä aika haastavaa, kun hän ei oikein pidä kiinni mistään. Jotenkin tuo isolla hevosella ratsastaminen on ollut hieman luontevampaa, mutta kai Ella poneihin tottuu. Tallilla on nyt poni jota voisi lainata..... Hauskaa. Tässä kuva Ellasta shettiksen selässä ja pojasta, joka suloisesti selitti, että ei se ole vaarallista vaikka polle vähän yskii. Ahhhh, tuo ylpeyden ja ilon tunne pienistä asoista..... Se on aika mahtava juttu.

Ah autuas aurinko.....

Tänään oli vapaapäivä töistä. Pidin estetunnin Fannylle ja Benson-hevoselle (Fanny on nuori tyttö, joka on ratsastanut kaksi vuotta. Hän on lahjakas ja hänellä on todella kova tahto päästä eteenpäin. Kirjoitan varmaan Fannysta lisää jossain vaiheessa). Tunti sujui oikein mukavissa merkeissä - hyppäsin alussa selkään, sillä koen että se helpottaa välillä ratsastajaa, kun "läpiratsastan" hevosen ennen kuin ratsastaja menee itse selkään. Prue Barrett, valmentajani Australiassa, ratsasti aina hevosilla ennen kuin hän piti tunnin oppilailleen. Miksi? On helpompi valmentaa jos tietää miltä hevonen tuntuu ratsastaessa ja ratsastaja saa tuntea miltä hevonen tuntuu, silloin kun se on ratsastettu oikein. Sitä tunnetta sitten haetaan lopputunnin ajan.....

Minulla oli mukana maneesissa ystäväni suomenhevonen. Ratsastin sillä ennen kuin palasimme tallille ja kohtasimme.... auringon..... Otimme Fannyn kanssa pari hauskaa siluettikuvaa. Laitan ne tänne heti kun saan ne ulos mun kännykästä.....

Alkeiskurssi ja ystävyys

Tapasin aamulla Elisan. Elisa aloitti alkeiskurssillani ratsastuskoulu Knaperbackassa pari vuotta sitten 9-hengen ryhmässä. Hektisen elämäntilanteen takia en valitettavasti voinut jatkaa tuntien pitoa Sipoossa, joten alkeiskurssilaiset jatkoivat toisen opettajan opastuksessa. Elisa kertoi kuitenkin tänään minulle, että kaikki yhdeksän oppilasta ovat jatkaneet tunneilla. He käyvät kaksi kertaa viikossa nykyään ja ovat jopa käyneet Horse Showssa yhdessä. On mukava kuulla, että kurssilaiset eivät vain käy tunneilla yhdessä, vaan he ovat myös ystävystyneet.

Jutellessani Elisan kanssa minulle tuli todella hyvä olo, sillä mielestäni on upeata, että kaikki yhdeksän henkilöä ovat jatkaneet ratsastuksen parissa. Minulle tuli myös todella lämmin mieli siitä, että kaikki entiset oppilaani näkevät hevosen hevosena, ei vain oppivälineenä. Tämä taas tarkoittaa monille hevosille mukavampaa elämää.... Menikö tämä nyt liian filosofoinniksi. Joka tapauksessa, niin oli hirmu mukavaa nähdä Elisaa. Kirjoitinkin samaisesta alkeiskurssiryhmästä jo aikaisemmin blogissani.  Kuvat oppilaistani Knaperbackassa.

Kerettiläisen kengittäjän ajatuksia kengistä ja kengättömyydestä

Lupasin udella, jos löytäisin ammattilaisen, joka voisi jakaa ajatuksiaan kengättömyydestä blogiini. Ohessa on vuosia kengittäneen henkilön spontaaneja ajatuksia kengittämisestä, kengättömyydestä ja hevosista yleensä. Suuri kiitos tästä!

Hevonen, raudoilla vai ilman?

Unohdetaan tässä ja nyt korkeampi filosofointi eläinten "käyttämisestä" ihmisen harrastusvälineenä ja tyydytään siihen todellisuuteen, että hevosia käytetään harrastuksiin, huvitteluun ja rahan tienaamiseen ja sanotaan muutama sana kavioissa olevista raudoista.

Luonnollinen hevonen, historian havinaa enää

On muistettava että harrastehevosen tausta on luonnossa elävä eläin, ei ihmisen harrastusväline, ei pehmolelu, ei nyrkkeilysäkkikään. Luonnollinen hevonen on aktiivinen laumassa liikkuja, joka liikkuu ja syö lähes tauotta. Kun ihminen on ottanut hevosen käyttöönsä ja pois luonnollisesta ympäristöstään, niin hevosen luonnollinen elämä ei enää toteudu. Tämän takia ihminen on myös joutunut tekemään tiettyjä toimenpiteitä, jotta hevonen sopeutuisi luonnottomaan olemiseensa ja ihmisen toimintatapoihin: yhtenä olennaisena osana tähän kuuluu kengitys. Eläimet toimivat parhaiten luonnossa, kun ihminen ei ole asioita sotkemassa.

Hevoslaumat liikkuvat pääasiassa siellä ja sinne missä on ruokaa. Ne eivät seiso eivätkä ravaa mudassa tai hiekassa taikka liiku vain tasaisella pohjalla jatkuvasti kuten nykyhevoset. Luonnollinen elinympäristö koostuu tasaisesta maastosta, ylä- ja alamäistä, pehmeästä ja kosteasta kuivaan ja kovaan, sopivassa suhteessa. Hevoset eivät liiku enempää kuin tarvitsevat. Kavion kasvu ja kuluminen kompensoivat toisiaan, kun ravintoakin saadaan elimistön toiminnan kannalta oikein eli lähes jatkuvasti.

Vaihtelevat pohjat ovat hyvää ja luonnollista kavioiden (sekä siis koko hevosen) hoitoa myös esim. varsoille ja muille kengättömille nykyhevosillekin. Liikkuminen ylämäkeen kuluttaa pääasiassa kavion sarveista varpaalta (eli siis kavion etuosasta). Alamäkeen laskeutuminen taas kuluttaa kavion sarveisseinän kantaosaa. Tasainen pelto on pahinta...

Miksi kengät?

Kenkien käyttöön hevosilla on päädytty, jotta hevosten kaviot kestäisivät paremmin ihmisten halujen aiheuttamaa hevosen luonnollista toimintaa suurempaa liikkumista. Yksi pääasiallinen syy hevosten kengittämiselle on ollut sodissa pärjääminen: pitkät marssit ja joukkojen nopeat siirrot onnistuivat sotajoukoilta, jotka suojasivat hevosten kaviot kulumiselta. Politiikka, muinaisten suurvaltojen valtapelit, rahanhimo, ahneus...ne ovat siis olleet perimmäiset syyt hevosten kengittämisen kehittymiselle.

Maaseudun (eli ennen muinoin normaalin elämän) työhevoset pärjäsivät ammoisina aikoina ilman kenkiä ja vasta myöhempinä aikoina niiden kengityksellä saatiin ihmisille lisää hyötyä muun muassa kiintohokkien myötä parantuneen pidon seurauksena, jolloin pystyttiin suurempiin työsuorituksiin ja siten suurempaan työtehoon.

Milloin kengitystä tarvitaan ehdottomasti?

Jos tarkastellaan nykyaikaista harrastehevosta (ravi tai ratsu) niin ehdottomasti on kengitettävä ne hevoset, joilla on jalka-asennoissa sellaisia virheitä jotka kengättömänä johtaisivat hevosen kärsimiseen sen liikkuessa. Tiettyjä virheliikkeisiä hevosia voidaan auttaa kengityksellä paljonkin ja estää kipeytymiset jne.

Kenkiä tarvitaan jos hevosta on pakko käyttää enemmän kuin mitä sen kaviot kestävät. Tämä on kärjistys mutta mutta..miksi hevosta pitää ratsastaa joka päivä puolitoistatuntia jos sen rakenteet eivät sellaista käyttöä kestä?

Kenkiä tarvitaan jos ihmisen luomissa olosuhteissa on helpompi selvitä, kun alla on kengät ja esimerkiksi hokit liukkautta estämässä. Liukkausasioissa kannattaa ajatella kokonaisuutta. Itse voisin ajatella omalla hevosellani kesää kengättömänä ja talvella laittaa kengät, jotka voisin varustaa jopa kuudella hokilla. Tehkääpä joskus kokeilu, kävelkää itse edes pari tuntia liukkaalla jäällä ja miettikää missä tuntuu...lihaksissa jaloissa ja selässä. Jatkuvan jännittämisen takia. Liukkaalla pohjalla hevoset joutuvat jännittämään koko ajan lihaksiaan ja varmasti jumiutumista lihaksistossa tiedossa ja sitä mukaan myös riskit nivel- ja jännevaurioihin lisääntyy. Hokeilla sama liikkuminen aikaansaa paljon rennomman, terveemmän hevosen. Kengillä voisi tässä ajatella tarkoitettavan myös tilapäisesti kavioihin kiinnitettäviä suojuksia, niitä nykyaikaisia "tossuja".

Kengättömyys

Hyvä ja oikein tehty kengitys ei ole huonokavioisuuden syy. Usein syy huonoihin kavioihin on ihan muualla kuin kengityksessä ja ongelmat eivät silloin poistu ottamalla kengät pois. Se syy on usein poistettava ensin. Valitettavan yleinen syy on hevosten pitäminen luonnottomissa olosuhteissa eli likaisissa tarhoissa tai boxeissa seisottaminen. Ei hevonen luonnossa seiso omien ulosteiden seassa (eikä myöskään rutikuivissa kuivikkeissa). Myöskin ruokintahäiriöt lienevät usein osasyy huonoihin kavioihin. En kuitenkaan kiistä etteikö joskus kengityskin ole syy huonoihin kavioihin.

Siirryttäessä perinteisestä kengällisyydestä kengättömyyteen törmätään usein siihen että kaviot eivät kestä vaan murenevat ja häipyvät olemattomiksi aiheuttaen jopa koviakin kipuja joillekin hevosille. Kenkien poisotto ei ole ihan hetken hurmiossa tehtävä päätös, vaan siihen kannattaa uhrata jokunen kuukausi aikaa. Ammattitaitoinen seppä/vuolija tai vanha hevosmies kyllä tietää miten hauraatkin kaviot saadaan kestämään kengättömyyden alkutaival. Omistajille on pitänyt nykyään muistuttaa että järjen käyttö on sallittua kengättömyyden alkutaipaleella, se ei enää ole itsestään selvää. Heikkokavioisetkin saadaan kyllä ajan kanssa vahvistamaan kavionsa.

Vanha, perinteinen hevosmiestaidon mukainen kengättömän hevosen perusylläpito vuolemalla on aivan sopivaa ja järkevää hevosille ja niiden kavioille. Hyvin hoidetun terveen hevosen kavio kestää hyvin vaikka useamman tunnin ratsastuskoululiikuntaa kuluttavalla pohjalla vaikka tunteja olisi 6 pv/vko...miksei sitten yksityisen harrastushevosen puolentoista tunnin päivittäistä liikuntaa...

Hevosenomistajien 'synnit' hevosen jalkaongelmissa

Osa näistä synneistä voitaneen myös pistää osin seppäkunnan syyksi...nimittäin pitkät kengitysvälit. Arvelisin että suuri osa kavioalueen epämääräisistä ongelmista, sädeluualueen oireet etc. ratsuilla ovat usein muodostuneet osin ylipitkien kengitysvälien johdosta. Kavion kasvaessa kengän alla ja kuluessa naulattomalta osalta kannoilta, muuttuvat jalan kulmaukset.

Mutta uskoisin, että kulmamuutos on kuitenkin vasta se pienempi paha. Suurempi paha on alle menneen kengän/kantojen aiheuttamat aivan luonnottoman suuntaiset kuormitukset kavion kanta-alueilla. Ollapa nuori ja jaksava niin tässä olisi tutkimuksen aihetta riittämiin.

Paljon voisi vielä lisää tekstiä kirjoittaa mutta lopetetaan nyt tähän...

Tajunnanvirran päätteeksi:

Valtaosa Suomessa olevista harrastehevosista pärjäisi hyvin ilman kenkiä, iso osa lopuistakin pärjäisi vain etupää kengitettynä, takajalat ilman kenkiä.

Harrastehevosten kengittäminen on enemmänkin opittu tapa kuin todella tarpeen sanelema asia.

Terveisin,
Kerettiläinen kengittäjä eläkkeeltä

Lue myös: Annika Schulmanin ajatuksia kengättömyydestä, Kengillä vai kengättä