Thursday, October 6, 2016

Aamupeltoilua


Saavun aamulla tallille ja hipsin hiljaa sisälle. Iloiset ja uniset kasvot toivottavat tervetulleeksi ja jostain kaukaa kuuluu väsynyt hirnunta. 

Annan hevoselleni heinää, halauksen ja pusun turvalle. Haen kaikki tavarat ja laitan hevoseni nopeasti kuntoon, jotta ehdimme hetkeksi pellolle ennen kuin suuntaan takaisin kaupunkiin töihin. 

Pellolla on niin kaunista. Aurinko nousee kaukaa, traktori kylvää peltoa ja hevoseni ihmettelee aamu-usvaa ja uusia tuoksuja. Energiaa on järjettömästi kokonaisen sisällä vietetyn yön jälkeen, joten lyhyt sänkkäriaamu muuttuukin yli tunnin laukkailuksi eri puolella peltoa. 


Kun omia pohkeita särkee ja talvikarvan alta löytyvä hikinen hevoseni ei enää jaksa tuijottaa jokaista oljenkortta rauhoitamme tahtia ja kävelemme pitkään ympäriinsä. Katselemme maisemia, kuvaan videota yhteisestä hetkestä ja me jutellaan. Jutellaan siitä miten onnekkaita olemme kun saamme viettää niin monta upeaa hetkeä yhdessä. Pohdimme kamalaa surua, joka on iskenyt kahden hevosen menettäneeseen ihmiseen, mietimme miten on mahdollista, että me voimme ratsastaa täällä, kun jotkut muut ihmiset hukkuvat välimerellä. Tuntuu absurdilta ja ihmeelliseltä ja kiitollisuus on vieläkin suurempaa. 

Juttelemme myös siitä miten vaikeata on tällä kertaa ottaa Thor pois Inkoosta. Nautin todella paljon siitä, että saan ratsastaa ja treenata taas säännöllisemmin, mutta se aika kun en ole tallilla Thor seisoo enimmäkseen paikoillaan. Thorilla on onneksi maailman ihanin tarhakaveri Romeo ja hevosestani pidetään ylihyvää huolta. Olen kuitenkin nähnyt miten Thor nauttii kun saa itse päättää aikataulustaan. Miten Thor leikkii Mareldan ja Piffin kanssa. Miten Thor yleensä lepää sisällä keskellä päivää ja hakeutuu myöhään illalla kauemmas laiduntamaan. Miten täynnä elämää ja liikkumista yöt ovat ja miten rauhallinen ja tyytyväinen Thor on, kun saa liikkua juuri sen mitä itse tarvitsee. Ei ole seiniä ympärillä öisin tai sähköaitoja tilaa rajaamassa päivisin. 


Eläinlääkäri Lissu Harmo sanoo Ellikin blogissa, että "Yksintarhaus on eläinsuojelurikos". Kyse on kuitenkin mielestäni niin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkkä yksintarhaus. Hevonen ei ole vain laumaeläin vaan hevosen luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu myös ympärivuorokautinen liikkuminen ja laiduntaminen. 

Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia enkä yritä sanoa, että kenenkään muun pitää toimia kuten me toimimme. Olen itse kasvanut maalla hevosten kanssa ja jotenkin tuntuu maailman luontevimmalta, kun hevosella ei ole raja-aitoja. Vaikka haluaisin pitää hevoseni koko ajan aktiivipihatossa asumme kuitenkin talvet boksissa ja nautimme siitä kovasti. Nautimme ihanasta varustehuoneesta, lämpimästä tallista, maailman parhaasta kengittäjästä, Jutin käynneistä, hauskasta seurasta ja upeista ratsastusmahdolisuuksista. Elämme tällä hetkellä tällaista elämää ja se on juuri nyt meille täydellinen ratkaisu. Vaikka haluaisin suoda Thorille mahdollisuuden asua laumassa isoilla alueilla se ei juuri nyt ole mahdollista enkä halua muuttaa meidän rutiineja tässä toimivassa kokonaisuudessa. 

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten usein mieti miten paljon parempi Thorin elämänlaatu olisi, jos hän saisi asua vuoden ympäri Inkoossa parhaiden ystäviensä seurassa. 

Mikä on teille toimivin ratkaisu ja mitä mieltä olet kommentista "Yksintarhaus on eläinsuojelurikos"?

2 comments:

  1. Minun ratkaisu: oma pihatto omalla pihalla. Tällä hetkellä vain kaksi hevosta mutta kolmas tulee sitten kuin se on vieroitettu emästään. On monta vuotta ollut kolme hevosta ja tämä kahden hevosen homma ei ole oikein hyvä minun mielestä, hevoset kiintyvät toisiin aivan liian paljon. Ei ne ennen ollut näin toisista riippuvaisia. Ainoa hyvä juttu on että olen huomannut että he pärjäävät yksin pari päivää/viikonlopun jos on sellainen tarve.

    Minulla on nyt toinen oma talli/pihatto menossa niin olen alusta asti pystynyt järjestää asiat kuin haluan. Siis iso pihatto, (minun takia) lämmin talli jossa on lämmin vesi, vessa ja iso varustehuone, pyörö ja ratsastuskenttä. Minusta tuntuu että hevoset viihtyvät paremmin kuin saavat itse päättä millooin syödä ja milloin mitäkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi Emma, olen myös huomannut, että
      kahden hevosen kombo on usein aika haastavaa. On tosi vaikeeta lähteä käymään missään koska melkein aina ainakin yksi hevosista kaipaa kovasti toisen perään.

      Tuo pihattoratkaisu kuulostaa aivan super ihanalta. Jos saisin toivoa haluaisin juuri tuollaiset olosuhteet Thorille ja itselle myös mukavat ja lämpimät sisätilat.;)

      Ja kyllä on ollut ihana seurata kesäisin miten hyvin Thor voi kun saa itse päättää mitä tekee ja milloinkin.:)

      Ihania heppailuhetkiä teille!

      Delete