Tavoitteena suoruus

Ready, set, go.....

Olen todella huono asettamaan tavoitteita. Nyt olen kuitenkin asettanut Thorille ja minulle tavoitteen ja se on suoruus. Ensi keväänä olemme molemmat suoria kuin kärppänät kesäkuussa ja kummankaan lavat tai lantiot eivät törrötä liikaa mihinkään suuntaan. 

Iian tunnilla harjoittelimme lauantaina hevosen suoruutta. Piti olla tarkka hevosen ulkokyljen kanssa ja ulkoapujen piti olla koko ajan läpi. Teimme paljon siirtymisiä ja lopussa teimme laukannostoja hieman uran sisäpuolella suoralla hevosella. Tehtäväksi tuli tuoda etuosa ihan hivenen uran sisäpuolelle, niin että sisätakajalka näkyi etujalkojen välistä peilistä katsoessa ja siitä sitten nosto. Voin kertoa, että jännitin hieman oikeassa suunnassa, mutta hyvin nostot sujuivat.  Tunti oli hyvä ja lopussa Thor liikkui nätisti ja letkeästi. 

Parasta suoruuden harjoittelua on kuitenkin mielestäni sänkipelto, joten sinne olemme suunnanneet jo pari kertaa tällä viikolla. Käytän nyt hyväkseni Thorin seesteistä kautta, sillä on ihanaa laukata sänkkärillä, kun tuntuu siltä, että hevonen nauttii, on rento ja mukana iloisena vauhdikkaassa menossa. 

Tänään missasin Johannan tunnin, koska olimme Rusalla Jessin kanssa kuuntelemassa Maria Collianderin luentoa Nuoren hevosen arvioinnista ja kehityskaaresta. Todella mielenkiintoinen ilta. Kiitos järjestäjille!

Videoon olisi ollut hauska laittaa joku menevä musiikki, mutta luonnon äänet ja hevosen hengitys ovat mitä ihaninta ääntä.

Lue myös: 

Suora hevonen ja kontrolloitu ulkokylki

Joutsenet kasvavat ja koirat hypnotisoivat

Saavuimme saarelle mieheni kanssa tänään ja joutsenet ovat kasvaneet kovasti kesän jälkeen.

Riikan koira on myös tainnut hypnotisoida Thorin, sillä Thor on pari viikkoa ollut oikein seesteinen. Nå ei, leikit sikseen. Thor voi hyvin ja on rauhallinen ja Thorin seurassa on todella hyvä olla. Mietin miten onnellinen olen, kun molemmat aiemmin melko rauhattomat hevoseni voivat hyvin. Ihana tunne!

Rauhaa sielulle

Kun on pitkä työrupeama takana ja on laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle yhden maissa yöllä on kaksi maailman ihaninta asiaa. 

1. Rakkaan tyttären tuoksu ja läheisyys.

2. Maastoilu oman hevosen kanssa.

Koska Riikan koira oli eilen toiminut johtajana, Thor oli tänään aivan ihana sänkipellolla. Rauhallinen ja rento. Ei parhaan tuntuinen ratsastaessa noin muuten (luulen, että selkä on taas kipeytymässä koska satulat eivät edelleen istu), mutta aivan ihanaa ja rentouttavaa seuraa. Ravasimme ja laukkasimme pitkiä pätkiä ja alku- ja loppumatkan hölkkäilin Thorin vieressä. Rakastan syksyä, kun ilma on kirpeä ja aurinko paistaa. Wow! Huomenna taas aikaisin Tukholmaan, joten hyvää yötä!

Kaikkea kivaa

Jeeeeeee, sain juuri tietää, että me päästään mukaan harrastehevosten kuolaimia, hampaita ja suun terveyttä koskevaan tutkimukseen. Siis tuplajee ja hyppy ilmaan. Arvatkaa olenko innoissani?

Ja vielä jee sille, että saimme Johannan kanssa vihdoinkin Sari Pakulan katsomaan meitä tallille tänään. Tapasin Sarin Annika Schulmanilla kesällä TTouch -kurssilla ja Sari osasi heti sanoa asioita ihan vain maasta käsin koskien vinouttani. Ja tänään aukesi monet silmät ja aistit ja reidet ja muut paikat, kun sain apua Sarilta ratsastaessa.

Sari on fysioterapeutti ja vetää omaa Pakulan ratsastuskoulua. Sari pyysi heti alussa minua painamaan nyrkkiä ihan vähän hänen kättä vasten ja se aktivoi kuulkaas ihme ja kyllä vatsalihakset (heti kun silmä välttää mun vatsa sanoo blub ja päästää itsensä rennoksi, joten siitä pitää muistuttaa koko ajan). Vatsalihasten velttous taas tekee sen, että selkälihakset lyhenevät ja ratsastan enemmän käsillä ja selällä. Heti kun aktivoin vatsan istunta tuntui kaikin tavoin jämäkämmältä.

Sari pyysi miettimään käsiä eteen eikä taakse. En saanut kompensoida asioita käsillä vaan istunnan ja pohkeiden avulla. Sain vaihdella kevennystä ja helpottaa hevosta työssä. Vasemmassa kierroksessa homma näytti kuulemma ihan oklta, mutta oikeassa kierroksessa lukitsen oikean jalan ja käännän ylävartalolla. Kompensoin myös ongelmaa vetämällä sisäkädellä sen sijaan, että tekisin puolipidätteet ulkoavuilla. Sari pyysi katsomaan vasemman korvan yli oikeassa kierroksessa ja huomioimaan, että oma pää tippuu helposti oikealle.

Tunti oli todella rauhallinen ja teimme töitä käynnissä ja laukassa ympyrällä. Lopuksi jatkoin vielä siirtymisiä itsenäisesti ja Thor tuntui aivan super kevyeltä, kuuliaalta ja hyvältä ja oikeassa kierroksessa sain jopa sen tunteen, että avasin lonkkaa jotenkin oikeinpäin, niin että muu vartalo seurasi kuitenkin samansuuntaisesti Thorin lapojen kanssa.

Oli todella mielenkiintoista saada taas apua oman istunnan kanssa ja Sari sai minut ymmärtämään hieman paremmin taas miten kierrän vartaloa ja miten voin korjata omaa vinoutta satulassa.

Sain myös kutsun Riverbank Stablen lokakuussa järjestämään Warwick McLeanin ja William Matthew:n klinikalle. Arvatkaa haluaisinko mennä, mutta maailman paras Mari tulee myös lokakuussa, joten kaikkeen ei vain ole aikaa tai varaa. Ihanasti kuitenkin on nyt tapahtumia hevosrintamalla. Antaa entistä enemmän innostusta treenaamaan ja hevosteluun ylipäänsä.

Lue myös: 
Opin tänään keventämään oikein
Mitä tunnet ei aina ole se mitä näet

Gillian Higginsin klinikka

Olen ihaillut Gillian Higginsin uskomattoman kattavaa tietotaitoa hevosista jo pitkään. Olen miettinyt, että yhtenä toivomuksena olisi joku päivä päästä oppimaan lisää juuri tuolta kyseiseltä henkilöltä. 

Sen takia en voinut uskoa silmiäni, kun sain tänään Ypäjän kurssisihteeriltä viestin, jossa hän ilmoitti, että Higginsin kurssille on tullut peruutuspaikka. Eli pääsen ihan oikeasti lokakuussa osallistumaan kurssille, jossa käsitellään muun muassa näitä aiheita: 

• The horses skeletal system
• The horses muscular system
• Anatomical saddle fit
• Lumbar soreness 
• Muscle chains
• How the horse carries the weight of the rider

Ja paljon muuta mielenkiintoista. 

Kuten englanniksi sanotaan. "I am over the moon". Tämä oli ehdottomasti tämän päivän upein uutinen (sen lisäksi, että Ella on oppinnut virkkaamaan sormillaan). 

Upeasti koulutettu Fia-poni

Tytöt ovat jatkaneet syksyllä  hevosharrastusta Aktiivitallilla. Naemi käy viikottain ja Ella joka toinen viikko. Ella on hieman pelännyt parin tippumisen jälkeen (shettikset ovat ihan mahdottomia), mutta tänään kaikki pelko oli tipoteissään, kun Ella tapasi Fia-ponin. Hetken päästä Ella rentoutui ja sanoi, että tämä on niin kiltti poni ja toivoi saavansa ratsastaa Fialla aina:)

Uusi opettaja Annika on kouluttanut Fian, joten Fia kuunteli Annikan ääniapuja koko tunnin ajan. Tytöt tekivät paljon siirtymisiä ja ylittivät puomeja eri askellajeissa.

Lopputunnista kaikki saivat laukata ja Annika otti Ellan ja Fian hoivaansa. Kuten videosta näkyy, on poni todella hyvin koulutettu. Kuten Annika itse totesi, niin 20 samanlaista ponia tekisivät hänen elämästään liian helpon.

Johanna oli tullut kipeäksi, joten illan tunti peruuntui. Nappasin siis koko perheen mukaan tallilla ja irtohypytimme Thoria ja opetimme kaikenlaisia ihme temppuja. Thor oli innoissaan ja kaikilla tuntui olevan hauskaa.

Wedding time

Kuolaimen merkitys harrastehevosen suun terveyteen / tutkimus

Haluaisin niin osallistua Helsingin Yliopistollisen hevossairaalan -tutkimukseen, jossa tutkitaan
kuolaimen merkitystä harrasteratsuhevosen suun terveyteen ja omistajan havaitsemiin hevosen kliinisiin oireisiin. Saas nähdä päästäänkö mukaan Thorin kanssa.

Thor oli tänään oikeastaan aika hyvä kentällä Monikan tunnilla. Monika totesi, että kyllä siitä hyvä tulee ja saat vaan tehdä aika paljon töitä. Johon tokaisin, että sillä ei ole mitään väliä, sillä meillä on aikaa ja olen vain niin onnellinen, että saan ratsastaa omaa nuorta hevosta. Olisin tietenkin vielä innostuneempi, jos saisin tilattua Voltairen satulan, jota mittatilasin kesällä Thorille. Mies, joka sovitti satuloita oli todellinen ammattilainen ja kun saimme paineen pois Trapezius-lihaksen ympäriltä, Thor keveni edestä ikäänkuin itsestään. Tänään työstimme nimittäin irtonaisuutta ja avonaisuutta edestä. Thor keveni ja tuntui hyvältä, mutta olen melko varma, että vielä paremmin istuvalla satulalla Thor olisi entistä parempi.

Ja parasta on, että Masi voi hieman paremmin taas. Jiipijee.....

On niin paljon mistä haluan kirjoittaa, mutta niin vähän aikaa. Satuloihin ja satulan sovitukseen liittyvät havainnot, Total Touch -kurssin annit ja Islannin matkasta on vielä jossain vaiheessa tulossa tarinoita blogiin. Olen vain niin hurahtanut mun Pilates for Riders -kirjaan ja kaikkea kun ei vain iltaisin ehdi tehdä.

Ella kävi tänään hammaslääkärissä ja olen niin ylpeä pikkuisesta tyttärestäni. Kaikki oli hampaiden osalta kunnossa ja ennen hammaslääkärille menoa Ella sanoi minulle autossa näin:

"Jag tycker om dig som du är. Jag vill ha en tavallinen mamma. Inte en sån där fräsch."

Tähän Wennerstrandin Iia ihanasti tokaisi: 

"Såndän tavallinen mamma" låter ju som finaste komplimangen man kan få, var lycklig hon mena bara att du int är en bimbo blond.

Mahdollisuuksien hevonen

Jillan blogista löysin tämän aivan ihanan videon. Mahdollisuuksien hevonen on koskettava, mutta myös täynnä tärkeätä faktatietoa. Joudun usein puolustelmaan elämänvalintaani ja olen saanut kuulla niinkin hölmön väitten, että hevoset tuhosivat yhden tuttuni elämän ja hän ei esimerkiksi sen takia olisi naimissa. Hepskukkuu sanon minä. Saa olla kiitollinen, että on hurahtanut hevosiin. Parempaa hurahtamiskohdetta ei ihminen voisi löytää. Ja videon mukaan en taida olla ainoa Suomalainen heppahöperö.

Rentoa Stadion tunnelmaa

Lauantaina Annika kävi jälleen korjaamassa jäseniä ja ennen sitä olin pitkästä aikaa Wennerstrandin Iian tunnilla maneesissa. Sunnuntaina Thor ja Riikka olivat suunnanneet maastoon ja onneksi oli Riikan vetokoira mukana. Keskiviikkona Thor ja Riika tulivat nimittäin pomppien takaisin tallille, kun peurat yllättivät pellolla joten nyt Thor oli pari kertaa yrittänyt kääntyä ympäri. Mutta kuten Riikka kirjoitti: "Mitä pienet edessä sitä isot perässä". Tallille tultuaan Thor oli haukotellut ja ollut todella raukean oloinen. Riikalla on siitä aivan mahtava video, mutta en ole saanut sitä vielä linkitettyä tänne. Voiko hevonen saada raikkaan ilman myrkytyksen?

Illalla Rannvi kraniosakraleerasi Thorin ja Thor oli ollut lihaksistostaan oikein hyvä (parempi kuin aikaisemmin), mutta melko vino. Vasen lapa oli antanut periksi ja Thor oli hengitellyt oikein syvään ja paljon.

Kun Ella oli isänsä luona ja Thoria hoidettiin, olimme Jessin kanssa stadikalla nautiskelemassa tunnelmasta. Tapasimme paljon tuttuja ja nappasimme Johannan mukaan meidän katsomoon. Oman päivän kruunasi valjakkohevoset, sillä kaikki esiintyneet hevoset olivat lihaksistostaan todella hyvässä kunnossa. Sai minut taas vakuuttuneeksi siitä, että joku päivä heitän Thorin kärryjen eteen. Parin viikon päästä Jillan blogista tuttu Make tulee ohjasajamaan Thoria ensimmäisen kerran, joten katsotaan nyt ensin mitä Make on mieltä:)

Ja syksyn parhaimmistoa on kesän ja lämpimien kelien jatkuminen. Thor saa vielä nauttia laitumella Obelixin kanssa. 

Lue myös lisää Stadionin urheilujuhlasta Ystäväni hevonen -blogista.

 

Perheen ja sukulaisten keskellä malla

Leikittiin, pelasimme pallopelejä, syötiin, vietettiin aikaa yhdessä ja nautimme toistemme seurasta. Meillä on suuri suku, joka on täynnä sydämmellisiä ihmisiä. Ja olen siitä niin kiitollinen!