Ihana päivä. Juuri sellainen sopiva tällaiselle nopealle ihmiselle, joka tykkää siitä, että tapahtuu ja on kaikenlaista hauskaa tekemistä. Olen pelannut tennistä taivallahdella parin ystävän kanssa ja sen jälkeen olimme Gastonessa illallisella 4 tyttöystävän kera. Meitä on 5 naisen jengi, joka pitää yhtä päivittäin ja meistä kaikista on tullut todella läheisiä sydänystäviä. Ja jutut eivät lopu koskaan kesken.
Olen myös lastannut paria oripoikaa, Topia ja Toivoa ja suomenhevonen on siitä ihana rotu, että kun ne päättää jotain, niin ne ovat todella suomalaisia siinä. Päätöstä ei ihan niin vain järkytetä. Joten päivän saldo oli yksi varsa trailerissa ja toinen lastaussillalla. Siihen päätettiin päivä ja jatketaan vielä joku toinen päivä.
Ihan noin muuten vain: kuuntelen usein ranskalaisia radiokanavia; voltage, Cherie FM ja NRJ.fr. Tänään tuli Je Danse le Mia -sanat yhdessä laulussa ja niin paljon muistoja tuli mieleen ranskan ajoilta. Tutustukaa myös valokuvaaja Jyrki Vesan uusiin
nettisivuihin.
Ja sitten päivän aiheeseen ja viikon hevosvinkkiin: Älä koskaan syytä hevosta!
Tänään tallilla:
Kia ja Tesello: "Hei, mitä teille kuuluu"?
Nainen ja hevonen: "Ärsyttävää, inhottavaa. Tää laukkaa niin täysillä. Miten sen saisi rauhoittumaan. Tää on just tällainen hankala hevonen. Nå, onneksi ei kukaan muukaan tiedä mitä tehdä sille. Se on vain niin vaikea. Ei varmaan löydy ihmistä, joka osaisi kertoa mitä tehdä".
K ja T: "Nå voi, todella sääli. Hevonenhan on vasta viisivuotias ja on ikävää, jos pelkää hevosta eikä nauti ratsastamisesta. Tämänhän pitäisi olla hauskaa..... Onko hevonen edelleen pukitellut (pukitteleva tausta, kun olen seurannut hevosta)".
N ja H: "Ei, se ei enää pukittele. Menee vain kovaa laukkaa".
K ja T: "Kysymys 1: Onko viisi vuotias hevosesi laitumella muiden kanssa. Se voisi siellä purkaa energiaa ja nauttia muiden seurasta".
N ja H: "Ei missään nimessä. En anna sen olla muiden kanssa laitumella".
K ja T: "Kysymys 2: Oletko kokeillut juoksuttamista ennen kuin ratsastat. Yleensä hevosilla on aika paljon pinttynyttä energiaa, jota on vaikea purkaa ratsastaja selässä".
N ja H: "Joo, ei se auta yhtään mitään. Se menee vain täysillä ja ei ole mitään väliä vaikka se menisi kaksi tuntia".
K ja T: "Kysymys 3: Onko hevosesi kipeä (hevonen on mielestäni hieman vino)".
N ja H: "Ei se kipeä ole. Hieroja on kattonut sen".
K ja T: "Mitä jos kokeilisit laiduntamista. Se voisi tehdä ihmeitä".
N ja H: "Ei missään nimessä muiden kanssa. Jalka menee vain poikki".
K ja T: "Ihan oikeasti, niin aika harvoin tapahtuu sen koommin asioita laitumella. Tarhassa hevonen voi hajota ihan yhtä pahasti".
N ja H: "Ei kato, mä oon nähnyt ihan tarpeeksi näitä juttuja. En laita sitä toisten hevosten kanssa".
K ja T miettii elämän menoa ja mulle tulee sellainen olo, että voisin todella auttaa heitä, joten kävelemme heidän perään sisälle ja sanon, "että mitä jos mentäisiin nyt maneesiin, niin autan teitä. Olen kouluttanut monta vaikeata hevosta ja luulen, että voisin auttaa".
N ja H: "Juu, ei.... Kunhan vain purkauduin. Ei se juoksuttaminen mitään auta".
K ja T miettii, että valitettavasti emme voi olla avuksi, mutta onneksi meillä on hyvä olla yhdessä.
Melkein AINA syy hevosen huonolle käyttäytymiselle löytyy jostain. Jos ihmiset vain oppisivat kuuntelemaan.....
Valokuvat: Topi-varsa viime vuonna, Topi, Toivo ja Friisiläis-vahvistus (aivan ihana hevonen), hevosia Nizzan lähellä; terveiset Eemelin perheeltä, jotka purjehtivat Ranskassa tällä hetkellä.
Lue lisää:
Ei se vit:uil:e
Opi kuuntelemaan hevosta
Olen lukenut paljon kirjoja terveellisestä ruoasta ja uskon, että se vaikuttaa todella moneen sekä henkiseen ja ruumiilliseen asiaan. Ja tietenkin tämä aihe kiinnostaa minua etenkin sen takia, että voisin kehittyä äitinä, ystävänä ja hevosihmisenä. Menikö liialliseksi filosofoinniksi. Nyt nukkumaan, sillä huomenna on aikainen herätys töihin.....
