I love my horse, I love my horse, I love my horse...

Saavuin töihin aamulla, laitoin tietokoneen päälle ja tallilta tuli viesti:  "Thor ontuu oej!!;( Ihan kunnolla."

Soitto heti Talliklinikalle ja sen jälkeen Vermoon. Vermolla on nykyään kiertäviä eläinlääkäreitä, joten sain heti eläinlääkärin paikan päälle. Epäilin pientä haavaa oikeassa etujalassa joka kenties olisi tulehtunut, mutta ihmettelin kun mielestäni ongelma oli ennemminkin tuntunut ratsastaessa vasemmalla puolella.

Eläinlääkäri soitti heti takaisin ja totesi, että Thor ei enää onnu käynnissä, mutta ravissa ontuu selvästi vasenta etujalkaa. Liikaluun kohdalla on kuulemma pientä turvotusta ja hän määräsi viiden päivän Metacam kipulääkekuurin (voi kun nämä mun tuntemukset olisivat joskus väärässä).

Ajan nyt kuitenkin tallille koska sain eläinlääkäri Tiina Eklundin vielä kiinni ja hän lupasi tulla käymään. Tiinalla on ultralaite ja haluan ehdottomasti katsoa jos saisimme jotain tarkempaa kuvausta vammasta. Epäilen taas suurimmaksi syyksi kengitystä ja näyttää siltä, että joudun vain viemään Thorin klinikalle kengitettäväksi. Harmittaa ihan vietävästi ja olo on kuin kuvassa tällä hetkellä. Tuntuu niin turhauttavalta kun laittaa kaiken ylimääräisen ajan ja rahat omaan hevoseen ja on ollut niin paljon vastoinkäymisiä. Tuntuu, että Thor on vain aivan liian nuorena hajotettu ja nyt korjaan ulkoapäin sisältä rikkinäistä timanttia.

Voi kun saisimme nyt pidemmän hyvän putken tästä lähtien ja pääsisimme vihdoinkin pureutumaan ongelman ytimeen. Jos olen ihan rehellinen tunsin tuon vasemman lavan tukkoisuuden jo Inkoossa, mutta ajattelin että olen taas liian herkkä tai ehkä se menee ohi. Nå, ehkä sitä jossain vaiheessa oppii kuuntelemaan vielä tarkemmin hevosen signaaleja.

 

Lue miten kävi täältä.

Paketti kasassa

Elämäni jalokivet.

Thor on viihtynyt erinomaisesti uudessa kodissa ja on ollut aivan super ihanaa kävellä suoraan maneesiin tallin pihalta. Vaikka kesä ja alkusyksy sujui mainiosti Inkoossa, niin pimeinä iltoina tuntuu nyt erityisen hyvältä asustella talven yli maneesitallilla.

Thor on niin rauhallinen kun on taas päässyt boksin ja maneesin turvaan ja on todella kiva käsitellä. Rakastamme meidän Inkoon kotia, mutta Thor on niin herkkä kaikelle ja ehtii kehittää omia mörköjä joka kulmaan pimeässä pihatossa. Vaikka Thor tottui moneen uuteen asiaan kesällä ja kaveeraa jo melkein valkohäntäpeurojen kanssa vaikuttaa siltä, että Thorilla on turvallisempi tunne isommassa tallissa. En tiedä linkittyykö se suoraan isompaan laumaan tai onko Thor vain niin tottunut asumaan tallissa nuoresta asti.

Viime viikon peltoilujen jälkeen pääsimme Thorin kanssa heti treeniin. Sunnuntaina Jannika kävi valmentamassa meitä ja eilen pääsin ensimmäistä kertaa Antti Jurvaisen estetunnille. Olen lukenut Jurvaisen tunneista Heidin nelivedot -blogista, mutta muuten Antti ei valmentajana ole meille entuudestaan tuttu. Antti käy kuitenkin viikottain Kirkkonummella, joten sovimme nyt tiistaille säännöllisen estetunnin.

Jannikan tunnilla harjoittelimme vain perusasioita ja Thor oli oikein pirteä ja hyvän tuntuinen. Antin tunnilla Thor oli aika jäykkä alussa, mutta meni kuitenkin Thormaisen ihanasti. Hyvä tahti, rento, hyppäsi ihan mitä vain eikä katsonut mitään.

Thorin karsina. Talli on todella ilmava ja kaunis ja karsinat tilavat ja valoisat.

Antti oli sitä mieltä, että meillä on aika lailla paketti kasassa eikä ole mitään suurempaa mihin hän puuttuisi. Hän teetti hauskoja teknisiä tehtäviä ja saimme toden teolla miettiä tiet ja minne ratsastimme. Maneesi on kapea, mutta pitkä joten siellä käännökset tulevat vastaan nopeasti.

Oma istunta on kyllä kuitenkin omasta mielestä täysin hukassa ja tuntui siltä, että menin kuin vieteri puolelta toiselle. Olen myös hieman huolestunut Thorin terveydestä, kun vasen lapa jumittaa taas aina alussa ja koko vasen puoli on sellainen "kovan tuntuinen". Molemmat ontumiskerrat ovat alkaneet juuri tuosta vasemmasta lavasta, joten toivon todellakin että tilanne ei menisi huonommaksi. Hieroja Sanna oli myös sitä mieltä, että Thorin lannealue oli todella jumissa ja Thor on helposti lyönyt ristilaukalle estetunneilla. Sanna hieroo Thorin taas ensi viikolla joten saa nähdä onko parannusta tapahtunut siihen mennessä.

Tänään tutustuimme kenttään ensimmäistä kertaa Thorin, Ellan ja Boomerin kanssa ja Thor sai juoksennella vapaana ja sen jälkeen juoksutin vielä pari kertaa vesiesteen yli. Kentällä Thor liikkui kyllä upeasti, joten ehkä eilinen oli vain parin rankemman treenipäivän jälkeistä jäykkyyttä.

Jannika tulee taas sunnuntaina käymään ja odotan sitä niin paljon. Nyt kun pääsee taas säännöllisesti treenaamaan on oikein treenivimma päällä eikä tahdo millään malttaa odottaa seuraavaa valmennusta.

Katso myös Sannan aiemmat hierontakerrat:
Marraskuu 2011
Tammikuu 2012
Maaliskuu 2012
Huhtikuu 2012

Kesätunnelmia marraskuussa

Noin kerran vuodessa pystymme syömään saaren eteläpuolella.

 

Marraskuisena pimeänä iltana on ihana uneksia takaisin kesän saarielämään. Vaikka pimeys valtaa illat on mieli kuitenkin kepeä, kun voi katsella kuvia ja eläytyä takaisin kesän tunnelmiin. Yksi elämämme parhaimmista kesistä Ellan ja Thorin kanssa. 

 

Kesään kuuluu kermasota

 

Ihanat tallinomistajat hoitivat Thoria niin hyvin koko kesän.

 

Menossa kyläilemään ystävien luokse. 

Ystäviä kylässä.

Naapurin koirat hoidossa.

Lisää koiria hoidossa. Koirat valtasivat kodin.



Kun lapset kalastaa, äiti joogaa.



Myös maalaaminen kuuluu kesään.

Ja kaverit



Ja sade

Kerritsin uusi paita joka saapui postitse.

Ainakin kerran kesässä pitää päästä Hankoon vaikka meno näyttäisikin tältä.



Perhe kuuluu kesään.



Ja veneellä ajelu perheen kanssa.



Myös tiskaamien kuuluu kesään

Sekä lasten kasvupyrähdyksien mittaaminen ja kaivertaminen ulkoseinään.



Ihanat lounaat ja illalliset ystävien luona.

Lasten leikki ja nauru.

Urheileminen yhdessä

Lisää koiria ja kuolleita illereitä.

Joogahetkiä yhdessä

Aamun verkon nostot.



 

 



Vastasyntyneet vauvat

Ystävät ja serkukset ulkomailta

Mistä sinun kesäsi koostuu ja mikä tekee sinun kesästäsi oikein unelmien kesän?

Uusi aikakausi

Paljon uutta on mahtunut tähän viikkoon. Uudet työkuviot, Thorin totutteleminen uuteen kotiin, uudet ihmiset ja kasvot ja kutkuttavat energiat elämässä.

Eilen ajoimme vielä Ellan rumputunnin jälkeen katsomaan mitä Thorille kuuluu. Pesimme jalat, rapsuttelimme hetken ja Ella teki kaiken maailman ihania sörsseleitä Thorille. Kun pääsin aamusta lähtemään jo seitsemältä ajamaan tallille Boomerin kanssa lähdimme suoraan isolle sänkkärille Thorin kanssa. Thor hierottiin eilen, joten juoksutin Thorin tänään ja pellolla oli sopivasti puomeja ja esteitä joiden yli pompimme. Aamu oli niin kaunis ja Thor oli todella tyytyväisen ja levollisen oloinen.

Oli ihana jättää Thor melko isoon tarhaan eikä tarvitse stressata aikataulujen osalta koska hevoset ovat koko päivän iltamyöhään ulkona. Thor on melko isossa tarhassa ja vieressä seisoo komea Romeo-ruuna jonka kanssa ajattelimme kokeilla yhteistarhausta. Totesin kuitenkin, että se saa jäädä toiseen viikkoon koska liikaa uutta ei kertakaikkiaan yhteen viikkoon mahdu.

 

Ihanaa viikonloppua rakkaat lukijat!

Juti vol. VI

Kuva Robert Menzies, BVSc

Hammasguru Jukka Holopainen aka Juti käy uudella tallilla puolen vuoden välein. Koska olen Jutin suurin fani olen tästä erityisen iloinen koska se tarkoittaa sitä, että Vermoon kuskaamiset voidaan toivottavasti vähentää minimiin.

Kävimme viimeksi Jutin luona elokuussa 2014. Sen jälkeen Thor raspattiin Peuramaalla pari kertaa ja olin jo varannut ajan Vermoon lokakuulle. Kun kuitenkin selvisi, että Juti tulee marraskuussa uudelle kotitallille peruin ajan.

Parin viikon ajan Thor on nyt tuntunut juuri siltä miltä Thor pahimmillaan suukipuisena tuntuu. Ollaan siis vaan maastoiltu, juostu yhdessä ja käyty sänkkärillä. Olin siis jo tietoinen siitä, että siellä on jotain mutta uskomattoman hyvältä suu kuitenkin näytti siihen nähden, että edellisestä raspauksesta on jo yli kuusi kuukautta aikaa.

Aloitin maanantaina uudessa työssä, joten rakkaat ystävämme Ninni ja Manu auttoivat Thorin kanssa. Tällainen viesti saapui raspauksen jälkeen:

"Lievä yläpurenta, pyöristi etuhampaita. Vähän oli teräviä hampaita, oikealla puolella poskessa pikku haava. Ei katastrofi, sanoi että kaikki ok."

Koska teen omaa pientä empiiristä tutkimustani näyttää siis siltä, että pisimmät raspauvälit ollaan voitu pitää kun Thor on laiduntanut 24 tuntia vuorokaudessa. Viime talvena raspausväli oli pahimmillaan 3-4 kuukautta, joka on järkyttävän lyhyt aika etenkin kun jokainen raspauskerta lyhentää hammasta kuin pyyhekumia.

Olisi ollut mielenkiintoista nähdä jos olisimme edelleen jääneet maalle miten pitkäksi raspausväli olisi muodostunut. Nyt on kuitenkin ruokinta jälleen muuttunut ja rutiinit erilaiset. Toivotaan kuitenkin, että pärjäisimme toukokuulle asti tällä raspauksella ja jos Thor oireilee pitää vain keksiä jotain sijaistekemistä ratsastukselle. On nimittäin kamalaa miten kipeä Thor on kun hampaat ovat vähänkään terävät. Onneksi hevoseni on herkkä ja näyttää hyvin kipunsa. Mietin miten kamalalta on tuntunut ihan vain maastoilu kun poskessa on ollut haava. Ensi kerralla taas pitää lukea tilannetta hieman aikaisemmin ja vähän paremmin. Ehkä yritän Dually-riimulla ratsastamista seuraavan kerran. Nyt pitää kuitenkin iloita siitä, että hampaat ovat näinkin hyvässä kunnossa ja vakavasta purentaviasta ei ole tietoakaan.

Sanna von Troil hieroo tänään Thorin. Sanna hieroi Thoria Tampajalla kun ostin Thorin, joten on todella mielenkiintoista kuulla mitä mieltä Sanna on Thorista tällä kertaa. Tässä Sannan raportti vuoden 2011 marraskuulta.

Lue muut hammas- ja suuaiheiset postaukset täältä.

Kun poni tulee taloon

Piff-ponin saavuttua Inkooseen kesällä talli täyttyi lapsista, naurusta ja ihanista yhteisistä hetkistä.