Monday, October 20, 2014

Rakastan, en rakasta, rakastan.....

Viime keväänä istuin auton takapenkillä Portugalissa matkalla hevosia katsomaan. Olin niin onnellinen, että sain viettää pari päivää hevosten parissa ja minulla ei ollut muuta tehtävää kuin auttaa juuri oikean hevosen valinnassa. Marin ystävä, jonka olin tavannut muutamia kuukausia aikaisemmin Suomessa istui vieressäni. Hän oli suomen reissullaan ohjeistanut minua syömään enimmäksen lämmintä ruokaa koska kiinalaisen lääketieteen mukaan elementtini on tuli. Ja koska kaikki kylmät ruoat kuten salaatit, tomaatti jne. lisäävät roihua ja huonoa oloa tulielementtiselle henkilölle oli pelkästään tällaisen asian huomioiminen saanut minut voimaan fyysisesti ja henkisesti paremmin.

Siinä kun sitten istuttiin Marin ystävä huomautti minulle, että näyttää kaikin tavoin siltä, että voin paremmin. Siihen tokaisin, että "joo ihan hassua. Jotenkin olen vain löytänyt sellaisen paremman olotilan ja olen enemmän läsnä arjessa". Johon hän totesi, että "ahhhhh, olet vihdoinkin tutustunut
itseesi."

En ehkä ihan ymmärtänyt noita sanoja tuolla hetkellä kuin että joo, menihän siihen 36 vuotta, mutta pikkuhiljaa Ginin sanat kietoutuvat ympärilleni ja alan huomata niiden merkityksen omassa arjessa.




Olen aina pitänyt hyvää huolta fysiikastani ja myös hevostelussa olen äärimmäisen tarkka siitä, että hevosella on fyysisesti hyvä olo (oikea satula, hyvä kengitys, hyvä heinä, sopiva liikunta jne.). Olen vuosien varrella huomannut hevosessa kuin hevosessa suuren eron kun palaset loksahtelevat paikoilleen ja vaikka aina on jotain mitä pitää miettiä, niin perusasioiden kuntoonsaaminen on edesauttanut myös ratsastuksessa paljon. Olen tuntenut ja tunnistanut nämä fyysiset asiat, mutta olen vielä ollut kaukana henkisestä kasvusta ja siitä mitä se tuo mukanaan.

Viime vuosina olen joogannut enenevin määrin ja kuten joogaopettajani Katja Kiuttu joskus sanoi, on "jooga ensin fyysistä ja vasta sitten siitä tulee henkistä." Kun kävin pari vuotta sitten läpi isoja muutoksia elämässä oli jooga koko ajan läsnä ja pikkuhiljaa huomasin muutoksia omassa elämässä. Tahti hiljeni, stressitaso laski, keskityin syömään hyviä ruoka-aineita ja olen jopa meditoinut ensimmäisen kerran viime perjantaina. Tallinjälkeiset illan tunnit eivät enää kulu läppärissä kiinni, vaan vietämme laatuaikaa Ellan kanssa ja pidämme tarkemmin rutiineista kiinni.

"Psyykkisten taitojen kasvaessa tunteiden tunnistus ja hyväksyminen kasvaa ja keskittymiskyky paranee. Vastaavasti negatiiviset tunteet, kuten ahdistus ja ärtyneisyys vähenevät ja myös stressi vähenee. Unen laatu paranee ja yleinen tyytyväisyys kasvaa, eli elämänlaatu kokonaisvaltaisesti
paranee." - Anna Andersen, Kokonaisvaltainen ratsastus -artikkeli

Kuten olen aikaisemmin blogissani kirjoittanut, en usko että heräämme vain yhtenä päivänä siihen tunteeseen, että oho, olen nyt vaan läsnä arjessa ja henkisesti valaistunut vaan kyseessä on pidempi matka, jonka aikana oppii tunnistamaan omia hyviä puolia ja kehittämiskohteita ja uskaltaa elää itselleen sopivalla tavalla. Ei enää ole niin riippuvainen ulkoisista paineista ja Katri Syvärisen sanoja lainaten: "kun tekee oikeita asioita oikeista syistä, elämä virtaa kuin itsestään oikeaan suuntaan." 


Uskon kuitenkin siihen, että ilman joogaa ja henkistä valmennusta en vielä olisi päässyt näin pitkälle koska kuten Anna Andersén sen viime tapaamisessa kiteytti "We train our mind through our body". Ja koska olen löytänyt ei vaan fyysisesti mahtavan lajin vaan myös mieltäni rauhoittavan joogan olen huomannut, että sen osa-alueet ylettyvät joka puolelle elämää. En vain ole tietoisempi omasta tunteesta päivän mittaan vaan olen myös tietoisempi Thorin henkisestä puolesta ja siitä kuinka paljon se vaikuttaa ratsastukseen. Kuten Carde sen viime kevään klinikalla kiteytti: "With a confident state of mind, 50 percent of the job is done."  ja "Ensin tulee henkinen puoli, sitten fyysinen kokoaminen. It is a partnership."

Viime lauantaina Monika tuli pitämään tuntia ja vietimme upean aamupäivä Thorin kanssa. Ratsastus oli melkoista flowta ja ratsastuksen jälkeiset kävelyt auringossa silkkaa nautintoa. Harvat ovat olleet nämä hetket viimeisen kolmen vuoden aikana ja sitä vahvemmin uskon nyt siihen, että oman mielen rauhoittamisen tulisi olla yksi edellytyksistä hyvälle ratsastukselle. Ratsastus on edelleen monille suorittamista ja jos sitä ihan oikeasti miettii, niin sanat hevonen ja suorittaminen eivät vain kulje yhdessä. Jos pystyisimme oikeasti olemaan läsnä ja nauttimaan yhdessäolosta hevosen kanssa uskon, että myös ratsastus lähtee virtaamaan oikeaan suuntaan. Koska jos katsotte ratsastajia kuten Peder Fredricson, niin onko ensimmäinen asia johon kiinnität huomiota hänen fysiikka tai kiinnitätkö kenties sittenkin huomiota hänen upeaan ja rauhalliseen olemukseen, jota hän säteilee ympärilleen tilanteessa kuin tilanteessa.          

"The horse, a creature whose nature is water embodied, will almost always flow in the path of least resistance. They are the stream, and (without meaning to) we are the rocks around which they flow. I believe, have felt and seen and witnessed so many beautiful moments when horse and human are both rivers, blending their movements together to create a living picture of harmony. And isn’t that one of the many reasons we love horses: to experience moments that allow us to get out of ourselves, and see the world from their perspective?" - Crissi McDonald

Koska rakastan hevosia ja "juuri se minun juttuni" on hevoset uskon, että olen päätynyt juuri siihen tilanteeseen missä olen tänään. Se, että Masi ja Thor ja kaikki muut upeat hevoset ovat saapuneet elämääni ei ole sattumaa. Se, että juuri näin herkkä (Herkkä hevonen opettaa paljon) hevonen kuten Thor on tullut opettamaan minulle niin paljon itsestäni on vain todella suuri lahja. Kiitos siitä!

Lue lisää: 
Näitä asioita olen jo aikaisemmin pohtinut ja tulen jatkossakin keskittymään aiheeseen henkinen hyvinvointi

Henkinen valmentajani Anna Andersén kirjoittaa nykyään blogia täällä. Kannattaa ehdottomasti tutustua hänen kirjoituksiin.

Kuvat on otettu viime lauantaina Peuramaalla auringonpaisteessa.

3 comments:

  1. Ihan mahtava kirjoitus, tosin itse harrastan pilatesta mutta varmaan aika sama idea. Todella ajatusta herattavaa.

    ReplyDelete
  2. Wow, todella ihana kirjoitus. Kiitos tästä.
    Linda

    ReplyDelete
  3. Miten hyvin olet saanut kiteytettyä näin olennaisen ja tärkeän asian, joka usein monilla ratsastajilla (ja muillakin ihmisillä) vähän unohtuu!
    Tämän luettua ei oma päivä voi lähteä kuin hyvään suuntaan:) Kiitos!

    ReplyDelete